Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.


Virho on toiminut 21 vuotta31.1.2011

ei kuvaa
Virho on kunnostanut virtavesiä jo 21 vuotta.

Virtavesien hoitoyhdistyksen perustava kokous pidettiin Espoossa 3.2.1990. Kokouksessa oli läsnä viisi Uudenmaan lohikalakantojen heikosta tilasta huolestunutta henkilöä. Yhdistykselle laadittiin säännöt, joissa määriteltiin päätarkoitukseksi suojella ja kunnostaa lohikalojen poikastuotanto- ja elinalueina toimivia pienvesiä.

Perustamisesta lähtien yhdistyksen tavoitteena on ollut, että vesistöjen käytössä turvataan koko vesiekosysteemin elinehdot niin laajasti kuin mahdollista. Toiminnan keskeiset alueet ovat:

•Virtavesien kunnostaminen mahdollisimman lähelle alkuperäistä luonnontilaa

•Tiedotus, neuvonta, kannanotot ja vaikuttaminen virtavesiä koskeviin päätöksiin

•Taimen- ja lohikantojen palauttaminen vesistöihin, joista ne ovat kadonneet

•Kestävien kalavedenhoito- ja kalastustapojen edistäminen

Virtavedet ja niitä ympäröivä valuma-alue ovat kokonaisuus, joita ei voi erottaa toisistaan. Virtavesien hoitoyhdistys on esittänyt lukuisia kannanottoja muun muassa maankäyttöön, jätevesien käsittelyyn, vesistörakentamiseen ja kalavesien hoitoon. Virtavesiä koskeviin päätöksiin on vaikutettu sekä suoraan neuvottelemalla, että julkisilla kannanotoilla.

ei kuvaa
Virho on kunnostanut virtavesiä etenkin Uudellamaalla, mutta myös Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Purojen ja jokien ekologista tilaa on parannettu palauttamalla uomien alkuperäinen rakenne suistein, kiveyksin ja muin keinoin. Virtakutuisille kaloille on luotu soraistamalla kutupaikkoja ja kiveämällä poikasalueita. Kalojen ja vesieliöiden vaellusesteitä on poistettu purkamalla patoja sekä tekemällä ohitusuomia ja kalateitä. Virhon asiantuntijat ovat opastaneet myös muita kunnostustahoja mm. Kainuussa.

ei kuvaa
Luonnonmukainen kalatie toimii kalojen ja muiden vesieliöiden ohitusuomana padon ohi.

Yhdistyksellä on ollut Vantaanjoen vesistöalueella mätihautomo, jossa on tuotettu yli miljoona taimenen ja lohen pienpoikasta. Hautomolle on hankittu mätiä lypsämällä jokeen nousseita lohia ja taimenia sekä ostamalla mätiä kalanviljelylaitoksilta. Hautomossa tuotetut poikaset on istutettu etupäässä Vantaanjoen vesistöalueelle. Istutusten tarkoituksena on palauttaa taimen ja lohi kunnostettuihin vesistöihin, joista ne ovat rakentamisen ja maankäytön seurauksena kadonneet.

Kalakantojen ehdoilla toimiva kestävä kalastus on luontaisten kalakantojen turvaamiseksi välttämätöntä. Tätä periaatetta Virho soveltaa käytäntöön Lopella, Vastinkosken perhokalastusalueella.

Virhon 21 vuotta kestäneen laajan toiminnan tavoitteita, periaatteita, toimintaa ja valokuvia on kerätty seuraavaan esitykseen:

Esityksen ensimmäinen osa löytyy täältä.

Esityksen toinen osa löytyy täältä.

Esityksen kolmas osa löytyy täältä.


Esa Lehtinen




Palaa takaisin