Virho on kunnostanut virtavesiä jo 21 vuotta.
Virtavesien hoitoyhdistyksen perustava kokous pidettiin Espoossa 3.2.1990. Kokouksessa oli läsnä viisi Uudenmaan lohikalakantojen heikosta tilasta huolestunutta henkilöä. Yhdistykselle laadittiin säännöt, joissa määriteltiin päätarkoitukseksi suojella ja kunnostaa lohikalojen poikastuotanto- ja elinalueina toimivia pienvesiä.
Perustamisesta lähtien yhdistyksen tavoitteena on ollut, että vesistöjen käytössä turvataan koko vesiekosysteemin elinehdot niin laajasti kuin mahdollista. Toiminnan keskeiset alueet ovat:
•Virtavesien kunnostaminen mahdollisimman lähelle alkuperäistä luonnontilaa
•Tiedotus, neuvonta, kannanotot ja vaikuttaminen virtavesiä koskeviin päätöksiin
•Taimen- ja lohikantojen palauttaminen vesistöihin, joista ne ovat kadonneet
•Kestävien kalavedenhoito- ja kalastustapojen edistäminen
Virtavedet ja niitä ympäröivä valuma-alue ovat kokonaisuus, joita ei voi erottaa toisistaan. Virtavesien hoitoyhdistys on esittänyt lukuisia kannanottoja muun muassa maankäyttöön, jätevesien käsittelyyn, vesistörakentamiseen ja kalavesien hoitoon. Virtavesiä koskeviin päätöksiin on vaikutettu sekä suoraan neuvottelemalla, että julkisilla kannanotoilla.
Virho on kunnostanut virtavesiä etenkin Uudellamaalla, mutta myös Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Purojen ja jokien ekologista tilaa on parannettu palauttamalla uomien alkuperäinen rakenne suistein, kiveyksin ja muin keinoin. Virtakutuisille kaloille on luotu soraistamalla kutupaikkoja ja kiveämällä poikasalueita. Kalojen ja vesieliöiden vaellusesteitä on poistettu purkamalla patoja sekä tekemällä ohitusuomia ja kalateitä. Virhon asiantuntijat ovat opastaneet myös muita kunnostustahoja mm. Kainuussa.
Luonnonmukainen kalatie toimii kalojen ja muiden vesieliöiden ohitusuomana padon ohi.
Yhdistyksellä on ollut Vantaanjoen vesistöalueella mätihautomo, jossa on tuotettu yli miljoona taimenen ja lohen pienpoikasta. Hautomolle on hankittu mätiä lypsämällä jokeen nousseita lohia ja taimenia sekä ostamalla mätiä kalanviljelylaitoksilta. Hautomossa tuotetut poikaset on istutettu etupäässä Vantaanjoen vesistöalueelle. Istutusten tarkoituksena on palauttaa taimen ja lohi kunnostettuihin vesistöihin, joista ne ovat rakentamisen ja maankäytön seurauksena kadonneet.
Kalakantojen ehdoilla toimiva kestävä kalastus on luontaisten kalakantojen turvaamiseksi välttämätöntä. Tätä periaatetta Virho soveltaa käytäntöön Lopella, Vastinkosken perhokalastusalueella.
Virhon 21 vuotta kestäneen laajan toiminnan tavoitteita, periaatteita, toimintaa ja valokuvia on kerätty seuraavaan esitykseen:
Esityksen ensimmäinen osa löytyy täältä.
Esityksen toinen osa löytyy täältä.
Esityksen kolmas osa löytyy täältä.
Esa Lehtinen
Palaa takaisin