Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.


Tuoreita julkaisuja Mustionjokeen liittyen ilmestynyt24.11.2010

Karjaanjoen vesistön laskujoki Mustionjoki on ollut kuluneen vuoden aikana suuren mielenkiinnon kohteena Suomen luonnonsuojeluliiton ja Fortumin luotsaaman joen kunnostamista selvittävän Mustionjoki-hankkeen myötä. Eilen julkaistiin Karjaalla virallisesti hankkeen tuloksena syntyneet julkaisut "Monitavoiteanalyysi Mustionjoen kunnostuksessa" ja "Mustionjoen pääuoman ja sivupurojen lohelle ja taimenelle soveltuvien poikastuotantoalueiden kartoitus ja poikastuotantoarvio".

Suomen ympäristökeskus vastasi kunnostamista selvittävästä monitavoiteanalyysistä. Mustionjoen lohikalojen poikastuotantoalueiden kartoitus ja tuotantoarvio puolestaan perustuvat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Kalatieto J. Rinteen tutkimuksiin.

Tutkimukset vahvistivat pitkälti tiedossa olleita olettamuksia, joiden mukaan joessa ja sen sivupuroissa on edelleen potentiaalisia lohikalojen poikastuotantoalueita, mutta ne ovat pahasti kunnostuksen tarpeessa. Lisäksi vaelluskalojen kannalta kaikkiin neljään voimalaan tarvittaisiin kalatie, jotta myös laajoja Lohjanjärven yläpuolisia potentiaalisia lisääntymisalueita saataisiin hyödynnettyä. Kalateiden rakentaminen luonnonmukaisina korvaavina habitaatteina voisi lisäksi auttaa osaltaan kompensoimaan voimatalouden myötä menetettyjä poikastuotantoalueita.

Suursimpukoiden kannalta kunnostustöillä on todennäköisesti ainakin jossain määrin lyhyellä aikajänteellä mahdollisia haittoja, mutta toisaalta joen raakkukanta kuolee pidemmällä aikajänteellä sukupuuttoon jos sen lisääntymistä ei saada käynnistymään uudelleen. Lohikalojen luontainen lisääntyminen ja sitä myötä raakun parantunut elinkierron mahdollisuus ja mahdollinen raakku-habitaatin parantaminen alueella on tähän pidemmällä aikajänteellä todennäköisesti varmin keino.

Joen avaamiseen ja lohikalojen palauttamiseen sekä raakkukannan elvyttämiseen vaikuttaa olevan Syken tutkimuksen perusteella laaja yhteinen tahtotila seudulla.

Molemmat julkaisut ovat saatavilla ilmaiseksi sähköisessä muodossa:

Monitavoiteanalyysi Mustionjoen kunnostuksessa

Mustionjoen pääuoman ja sivupurojen lohelle ja taimenelle soveltuvien poikastuotantoalueiden kartoitus ja poikastuotantoarvio

SLL:n Mustionjoki-hankkeen kotisivut

AJ



Palaa takaisin