Helsinki – Vantaan lentoaseman itäisen kiitotien alle louhittavaan Kehäradan tunneliin tihkuu maaperästä propyleeniglykolin hajoamis­tuotteita. Glykoli on todennäköisesti peräisin lentokoneiden siipien jään estossa käytetystä aineesta.

Joutuessaan kosketuksiin hapen kanssa glykolin hajoamistuotteet muodostavat mikrobikasvustoa tunneliin valuvassa vedessä ja tunneliseinämien pinnoilla. Näissä mikrobikasvustoissa esiintyy korkeita bakteeripitoisuuksia.

Tässä vaiheessa on vaikeaa arvioida miten haitallisia tunnelissa esiintyvät mikrobit ovat. Kyseessä on todennäköisesti maaperässä normaalisti esiintyviä bakteereita, jotka alkavat kasvaa tunnelivedessä ja seinämillä, koska tunneliin pääsee glykoleja, joita nämä mikrobit kykenevät hyödyntämään omassa kasvussaan. Asia varmistuu lähiaikoina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ottamista näytteistä.

Mikrobikasvustoa on havaittu ainoastaan tällä tunneliosuudella, muualla Kehäradan tunnelissa sitä ei ole havaittu.

Työt tunnelissa keskeytetään ympäristö- ja työterveysviranomaisten jatkoselvitysten ajaksi. Liikennevirasto tiedottaa jatkotoimenpiteistä heti, kun lisätiedot on saatu. "

Uutisen lähde: Vantaan kaupungin nettisivut

Samainen glykoli haittaa myös lentokenttäalueelta alkunsa saavien purojen eliöstöä. Lentokentän alueelta saa alkunsa moni Vantaan keskeisimmistä puroista, jotka laskevat Keravan- ja Vantaanjokiin. Yhteinen nimittävä tekijä näille puroille on, että ne kärsivät eriasteisesti vedenlaatuongelmista.

Pahimmillaan tämä tarkoittaa, että purot ovat yläjuoksuiltaan täysin kuolleita, eikä niissä esiinny kaloja tai oikeastaan mitään pohjaeläimiä. Lievemmissäkin tapauksissa kuormitus todennäköisesti aiheuttaa ainakin haittaa kalojen lisääntymiselle.

Virho sähkökoekalasti yhteistyössä Vantaan ympäristökeskuksen kanssa muutamia vantaalaisia puroja syyskuussa tarkoituksena selvittää mm. Virhon vanhojen kotiutusistutuskohteiden kalaston nykytilaa. Lentokentältä alkunsa saavien ja muiden purojen välillä oli selkeä ero kalalajistossa, yksilömäärissä ja puroissa syntyneiden nuorten poikasikäluokkien esiintymisessä. Esimerkiksi lentokenttäalueelta alkunsa saavasta Krakanojasta ei löydetty yhtäkään taimenen tämän kevään poikasta, vaikka purossa kuti viime syksynä kutuaikaisten havaintojen perusteella merestä nousseita taimenemoja.

Lentokenttäalueen aiheuttama kuormitus todennäköisesti nykyisellään vähintään heikentää, ellei jopa estä kokonaan alueen purojen soveltuvuutta esimerkiksi meritaimenen poikastuotantoon. Toimet kuormituksen vähentämiseksi ja vedenlaadun parantaminen tulisikin aloittaa välittömästi, mikäli mikäli alueen purot halutaan palauttaa erinomaisiksi taimenpuroiksi, jollainen esimerkiksi Kylmäoja on monien kirjallisuuslähteiden perusteella ollut vielä lentokentän alkuvuosiin saakka.

AJ