Virtavesien hoitoyhdistys istutti vuonna 2010 yhteensä 67 900 kpl taimenen ja 156 150 kpl lohen silmäpisteasteella olevaa mätijyvää. Yhteensä siis kunnioitettavat 224 050 lohikalojen mätimunaa. Runsasluminen talvi vaikeutti paikoin istutuksia, kiitos tavanomaista paksumman jääkannen ja syvän hangen.
Virhon kotiutusistutuksissa istutettiin tänä vuonna yhteensä mätiä 169 mätirasiassa. Näistä 58 rasiaa oli taimenta ja loput 111 rasiaa käytettiin lohen istuttamiseen. Lohi-istutuksissa rasioiden puute ja suuri työmäärä pakotti käyttämään poikkeuksellisesti mädin lastaamiseen Whitlock-Vibert –mätirasioista myös alatasoa (ns. Nursery-area). Tällöin rasiat toimivat, kuten alkuperäiset Vibert-rasiat, joissa on vain yksi osasto. Tällä vältyttiin mädin kylvämiseltä vapaana jokeen, jolloin kuolleisuus vähenee merkittävästi.
Istutettavaa taimenen mätiä oli yhteensä 8 litraa. Tästä määrästä Virho hankki 5 litraa, loppujen ollessa RKTL:ltä lahjoituksena saatua ns. biodiversiteettimätiä. RKTL:n Laukaan kalanviljelylaitokselta saatiin lahjoituksena Ingarskilanjoen taimenkannan mätiä yhteensä 17 litraa käytettäväksi yleishyödyllisiin istutuksiin. Tästä määrästä lahjoitettiin 14 litraa edelleen eteenpäin Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistykselle.
Kaikki vuonna 2010 hankittu taimenen mäti oli uusimaalaista Ingarskilanjoen kantaa ja viljelylaitoksella käsitelty ns. alitzariini-värjäyksellä. Tämä mahdollistaa kyseisten istukkaiden tunnistamisen tulevaisuudessa luonnonkaloista esimerkiksi merialueen saaliista. Tarvittaessa tunnistaminen tapahtuu taimenten pään sisällä olevia otoliittejä, eli kuuloluita tutkimalla.
Kaiken kaikkiaan Virhon taimenistutuksia tehtiin yhteensä 13 eri uusimaalaiseen vesistöön viiden eri kunnan ja kaupungin alueelle tarkoituksena palauttaa näihin luontaisesti lisääntyvät meritaimenkannat.
Poikkeuksellinen kohde oli Lohjanjärveen Lohjalla laskeva pieni Hormajoki, joka sijaitsee kalatiettömien Mustionjoen voimaloiden yläpuolella. Hormajokeen saatiin poikkeuslupa kalatalousviranomaisilta Ingarskilanjoen taimenkannan istuttamiseen, koska Virho ei ole yrityksistä huolimatta onnistunut hankkimaan vesistön omia taimenkantoja kotiutusistutuksia varten. Hormajoen pilottiprojektilla valmistaudutaan siihen, että Karjaanjoen vesistössä olisi tulevaisuudessa mahdollista elvyttää ja palauttaa taimenkantoja käyttämällä vesistön omista taimenkannoista saatavaa istukasmateriaalia.
Virho käynnisti tänä keväänä myös lohen kotiutusistutukset Raaseporissa virtaavaan Karjaanjoen vesistön laskujokeen Mustionjokeen, istuttamalla 27 litraa lohen silmäpisteasteella olevaa mätiä. Istutuspaikkoja oli neljän voimalan sulkemassa Mustionjoessa viisi ja sen sivupuroissa kaksi, eli yhteensä seitsemän eri kohdetta. Kohteista alin oli meriyhteydessä oleva Åminnefors ja ylin Mustionkoski ylimmän voimalan alapuolella.
Virho sai RKTL:n Laukaan kalanviljelylaitokselta lahjoituksena Nevajoen lohikannan mätiä yhteensä 45 litraa käytettäväksi yleishyödyllisiin istutuksiin. Tästä määrästä lahjoitettiin 18 litraa edelleen eteenpäin Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistykselle, joka teki lohi-istutuksia Porvoon- ja Mustijokiin. Taimenen mädin tapaan, myös nevajokelainen lohen mäti oli alitzariini –värjäyksellä käsiteltyä.
Itäisimmät Virhon istutuskohteet olivat tänä vuonna Itä-Helsingissä virtaavia kaupunkipuroja ja läntisimmät Raaseporissa Hankoniemen itälaidalla Pohjanpitäjänlahteen laskevia puroja. Merkittävä osa istutuksista tehtiin useasta eri entisestä Läntisen Uudenmaan kunnasta syntyneen Raaseporin alueelle.
Virhon istutuksia täydensivät Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen Lohikalaa Suomenlahdelta Salpausselälle-hankkeen Itäisellä Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä tekemät kotiutusistutukset.
Virhon istutuksia täydensivät Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen Lohikalaa Suomenlahdelta Salpausselälle-hankkeen Itäisellä Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä tekemät kotiutusistutukset.
Yhdistysten hedelmällinen yhteistyö on jatkunut jo useita vuosia. Aiempinakin vuosina Virho on lahjoittanut eteenpäin itäisen Uudenmaan tärkeisiin kotiutusistutuksiin mätiä. Virhon entisellä Vantaan hautomolla on lisäksi purettu mätilähetyksiä ja pakattu Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen vesistöihin matkalla olleita mätirasioita.
Vuosien 2010 - 2008 istutusten tarkemmat tiedot löytyvät istutus-tiedostosta.
Virhon aikaisemmat istutukset vuosilta 2003-2007 on kerätty tänne. Tiedoston avaamiseen tarvitset Acrobat-lukuohjelman, jonka voit ladata ilmaiseksi Adoben kotisivulta.
Teksti: Aki Janatuinen
Kuvat: Aki Janatuinen, Pekka lindblad & Lasse Nordin
Palaa takaisin