Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.


Mätäpuron vuoden 2009 koekalastuksen tulokset hälyttäviä29.10.2009

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tutkijat Ari Saura ja Eero Jutila suorittivat vuosittaisen sähkökoekalastuksen Mätäpurolla torstaiaamuna 29.10. Virhon aktiiveista koekalastusta ennättivät todistamaan Aki Janatuinen, Mikael Manninen, Teemu Mökkönen ja Mikko Saikku.”Sähkötystä” Etelä-Haagan Kauppalanpuistossa seurasivat lisäksi kaupunkilehdet Haagalainen ja Vartti sekä Haagan peruskoulun 4B-luokka opettajansa Kai Pemarin johdolla osana biologian opetustaan. Puroluonnosta kiinnostuneet koululaiset seurasivat koekalastusta jo viime vuonna ja rakensivat kuluvan vuoden syyskuussa Kauppalanpuiston taimenille luokan oman nimikkosoraikon.

ei kuvaa
Tutkijoiden saalis kirvoitti kiperiäkin kysymyksiä koululaisilta. (MM)

Koekalastus aloitettiin perinteisesti Kauppalanpuiston pohjoisosan koskialueelta, puiston ylimmän kävelysillan alapuoliselta ns. Akin soraikolta. Täältä kalastusta jatkettiin ylävirtaan Hämeenlinnanväylän alle sukeltavan putken suulle asti. Tuloksia odotettiin jälleen jännityksellä, sillä kunnostuksista ja lukuisista havaituista kutukaloista ja -kuopista huolimatta Kauppalanpuiston poikastuotanto on ollut erittäin heikkoa lukuun ottamatta vuosia 2005 ja 2008. Kutusoraikkojen liettyminen on vakava ongelma koko Mätäpurolla, ja erityisesti Kauppalanpuiston pohjoisosan kutusoraikot ovat tukkeutuneet uhkaavasti viime aikoina; ns. Akin soraikolta ei käytännössä enää löydy muuta kuin hienoa hiekkaa. Puiston pohjoisosasta ei tällä kertaa saatu ainuttakaan nollikasta (tänä keväänä viime vuoden kudusta syntynyttä poikasta), ja vain kaksi pienehköä kutuvalmista koiraskalaa jäi tutkijoiden haaviin. Vertailun vuoksi mainittakoon, että viime vuonna tältä pieneltä koealalta löytyi 17 nollikasta ja 8 kutukalaa.

ei kuvaa
Mätäpuron lajistoon kuuluvat myös piikkikalat. Kuvassa kolmipiikkejä. (MM)

Koululaisten kunnostamaa Kauppalanpuiston uutta soraikkoa ei koekalastettu, sillä paikalla havaittiin kutevia kaloja. Viime vuoden kutuhavainnoista huolimatta ei kaupungin vuonna 2007 puiston alaosaan rakennuttamasta tekokoskesta yllättäen saatu lainkaan taimenhavaintoja, ja kymmenpiikkienkin määrä Kauppalanpuistossa oli poikkeuksellisen alhainen.

ei kuvaa
RKTL:n tutkijat Rännikosken yläpuolella. (MM)

Valitettavasti tilanne jatkui samankaltaisena myös Mätäpuron yläjuoksulla. Kivihaan vuonna 2006 kunnostetusta ”rännikoskesta” ei saatu taimenhavaintoja, vaikka alueelta löytyi viime vuonna useita kutukuoppia. Nollikkaat olivat kateissa myös Pirkkolassa, vaikka puroa on kunnostettu talkoovoimin Maunulan uurnalehdon tienoilla jo kolmena kesänä. Yksi kutuvalmis naaraskala sentään odotteli kavaljeeria kunnostetulla koskialueella.

ei kuvaa
Pirkkolan emokala. (MM)

Koekalastuksen tulos Mätäpurolla on heikoin koko tutkimuskaudella, joka alkoi vuonna 2005. Nollikaita ei löytynyt ainuttakaan koko purosta, mutta kutupuuhissa olevia emokaloja havaittiin sentään muutamia. Kutusoraikkojen liettyminen on varmasti vaikuttanut taimenen poikastuotantoon, mutta kun Mätäpuron kymmenpiikkienkin lisääntyminen tänä vuonna näyttää kokonaan epäonnistuneen, on syytä etsittävä myös muista tekijöistä. Hulevesien mukana huuhtoutuvat saasteet ovat jatkuva uhka kaupunkipuroille ja niiden eliöstölle. Sekä taimenen että kymmenpiikin tämänvuotisten poikasten täydellinen puuttuminen Mätäpurosta viittaakin vahvasti johonkin päästöön puron yläosissa. Tässä yhteydessä mainittakoon, että kuluvan vuoden heinäkuussa karkasi Nuijamiestentiellä satoja litroja dieseliä sadevesiviemäriverkostoon ja että yläjuoksulta on useita havaintoja kuorma-autojen (laittomasta) pesusta Maaliikennekeskuksen paikoitusalueella.

ei kuvaa
Mätäpuron aktiivit seuraavat silmä tarkkana koekalastusta. (AJ)

Mätäpuron tämänvuotisen sähkökoekalastuksen tulos on siis lähes katastrofaalinen, mutta vielä on toivoa valoisammasta tulevaisuudesta Suomen urbaaneimmalle taimenpurolle. Kaupungin pienvesiohjelma tulee jatkossa puuttumaan entistä enemmän puron liettymisongelmaan ja poistamaan kalojen liikkumista rajoittavia esteitä. Myös puronvarren asukkaat ovat nykyään erittäin kiinnostuneita Mätäpuron ja sen taimenkannan hyvinvoinnista. Päästöt on kuitenkin saatava hallintaan tai komean paluun lähes Helsingin keskustaan tehnyt taimen tulee jälleen katoamaan Mätäpurosta…

Teksti: Mikko Saikku
Kuvat: Aki Janatuinen (AJ) ja Mikael Manninen (MM)



Palaa takaisin