Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.


Kaasuputki halkaisee Vantaan-, Vihti- ja Siuntionjoet - Uusi uhka virtavesille?22.10.2009

Gazum oy on anonut lupaa saada rakentaa kaasuputki Mäntsälästä Siuntioon. Putki läpäisisi lukemattomat virtavedet mm. Vantaanjoessa, Vihtijoessa sekä Siuntionjoessa. Siitä ei saa tulla uutta uhkaa virtavesille. Lue Virhon lausunto kaasuputkesta.


Putki kulkisi useiden uusmaalaisten tärkeiden virtavesien lävitse – kaasuputkesta ei saa tulla uutta uhkaa kalakannoille ja vesistöluonnoille.

Putkea suunnitellaan vedettäväksi mm. Vantaanjoen, Vihtijoen ja Siuntionjoen vesistöjen lävitse. Jokiuomien lisäksi putki kulkisi lukuisten purojen ja vastaavien pienvesistöjen poikki. Lähes kaikki kyseiset joet ja purot ovat tärkeitä vaelluskalajokia. Niiden kannat ovat jo muutekin eri uhkien rasittamia ja pienentämiä. Kaasuputkesta ei saa tehdä uutta uhkaa. Kalojen lisäksi näissä vesissä esiintyy mm. rapuja.
Asiakirjat eivät vastaa, kuinka putken rakentamisen aiheuttamat uhat vaelluskalakannoille ja virtavesiluonnolle estetään ja tarpeen tullen korjataan. Yleensäkin luonnon monimuotoisuuteen, sen säilyttämiseen ja edistämiseen on kiinnitettävä huomiota.

Esimerkkilista kunnostetuista, suunnitelluista tai mahdollisista kalataloudellisista kunnostuskohteista putken vetolinjalla:

Putken vetolinjalla on merkittävä määrä arvokkaita, kunnostettuja, suunnitteluissa olevia tai mahdollisia kunnostuskohteita. Kysymystä ei ole kuitenkaan juuri käsitelty asiakirjoissa.
Ohkolanjoki, Keravanjoki, Palojoki, Vihtijoen Pantoja (ml. Kylmäoja), Vihtijoen Maasoja, Vantaanjoen pääuoma, Oinasjoki, Siuntionjoen latva-alueet ovat esimerkkeinä.
Putken jatkosuunnittelussa arvokkaiden virtavesiuomien säilyttäminen sekä yhteydet virtavesikunnostuksiin on otettava yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi. Putken rakentaminen on oltava yhteensopivaa paitsi vesistöjen niin myös niiden kunnostamisen kanssa.

Maaeroosiota ei tule sallia

Putken rakennustyöt ranta-alueilla johtavat helposti maaeroosioon. Kiintoaineksia ei saa kuitenkaan päästää vesistöihin. Ne mm. tuhoavat kalojen kutusoraikoita ja rapujen suojakoloja. Rakennuskohteet on myös tuettava kivillä tms. tavalla, joka estää niiden sortumisen ja kulumisen esimerkiksi tulva-aikoina. Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, mihin ruoppausmassat laitetaan ja kuinka niiden läjitys tehdään. Ne eivät saa valua vesistöihin myöhemmissäkään vaihessa.

Virtavesien ja rantojen kasvustoa on suojeltava

Kaasuputkea rakennettaessa kasvustoa on suojeltava ja sitä ei saa kaataa erityisesti ranta-alueilta. Tämä siitä syystä, että kasvusto suojaa kaloja ja eliöitä pedoilta, se varjostaa uomaa auringonvalolta, joka on kesäaikaan erityisen haitallinen pienille kalanpoikasille, kasvusto on keskeinen ravinnon- ja energianlähde (hyönteiset, karike jne) ja kasvuston perkaus johtaa usein maaeroosioon ja liettymiseen sekä näin edelleen kutupaikkojen ja suojakolojen häviämiseen.
Esimerkiksi vedettäessä putkea vesiuoman alitse viistoporaamalla, ei se saa johtaa rantojen parturointiin. Mikäli kasvustoa hävitetään, on sitä istutettava takaisin.

Rakennustöitä ei saa tehdä kutuaikoina

Rakennustöitä ei pidä tehdä kalojen kutuaikoina vesiuomissa. Erityisesti herkkää aikaa on syksy marraskuulle, jolloin on taimenen ja lohen kutuaika.

Putken on väistettävä kalataloudellisesti arvokkaat alueet

Putken rakentaminen läpi kalataloudellisesti arvokkaiden alueiden – ilman merkittäviä haittavaikutuksia – on todennäköisen hankalaa. Esimerkiksi jokien ja purojen koski- ja niva-alueet ovat usein keskeisiä kutu- ja poikastuotantoalueita. Niiden myllääminen johtaisi suuriin kielteisiin seurauksiin. Hävitetyn kutu- ja kasvualueen palautuminen entiselleen ja luonnonmukaisesti kestää vuosikausia, vaikka korjaustoimenpiteitä olisi tehty. Esimerkiksi kasvuston ja eliömaailman toipuminen entiselleen saattaa kestää toistakymmentä vuotta.

Putkesta tai sen rakentamisesta ei saa tulla vaellusestettä

Putkirakennelmasta ei saa tulla rakentamisvaiheenkaan aikana vaellusestettä virtavesissä. Ne estävät vesien luontaisen elämänkierron, vaikeuttavat kalojen pääsyä kutualueilleen sekä eristävät kala- ja eliökantoja toisistaan. Kalojen ja vesieliöiden vapaasta kulusta on huolehdittava kaasuputkirakentamisen kaikissa vaiheissa.

Putkesta ei saa tulla estettävä muulle vesistökunnostukselle

Putken suunnitellun rakentamisalueen virtavedet ja järvet ovat yleisesti liiallisen ravinnekuormituksen ja kiintoaineksien rasittamia. Niiden vähentämiseksi tehdään runsaasti työtä muun muassa suojavyöhykkeillä, kosteikkorakentamisella ja muilla vastaavilla. Yleisillä vesistökunnostuksilla on suuri merkitys myös kalataloudellisille kunnostuksille.
Putki ei saa johtaa siihen, että vesien yleinen kunnostustyö vaarantuu. Niin putken linjauksissa kuin rakentamisessa vesistöjen yleinen kunnostamistarve sekä niiden vaatimat työt on otettava huomioon. Tarvittaessa on ryhdyttävä korvaaviin kunnostuksiin ja putkea rakennettava mallilla, joka pikemminkin vähentää ravinnekuormia ja kiintoainespäästöjä.

Suunnitelmiin on lisättävä yksityiskohtainen tarkastelu vesistöjen alituksista

Vesistöjen alittamis- ja rantarakentamissuunnitelmat ovat liian ylimalkaisia. Kustakin kohteesta on tehtävä tarkka ja yksityiskohtainen suunnitelma. Suunnitelmissa on mm. haettava vähiten haittoja aiheuttava linjausvaihtoehto, pienimmän mylläyksen aiheuttava rakennustapa (menetelmäkuvaukset) sekä korjattava kaikki jäljet kestävällä tavalla, joka palauttaa vesistön vähintään entiseen tasoonsa.
Haittoja syntyessä tulee korjaustyötä tehdä myös sillä tavalla, että vesistön muuta osaa parannetaan. Esimerkiksi jonkin joen tai puron muuta osaa kunnostetaan kalataloudellisesti kaasuputkiyhtiön kustannuksella. Jokaisen aiheutetun haitan on johdettava korjauksiin ja korvaaviin kunnostuksiin, jotta saadaan kompensaatiovaikutus aikaiseksi.

Putken rakentamista vesistöjen läpi on suunniteltava alan toimijoiden kanssa

Putken rakentaminen joki- ja purokohteiden läpi edellyttää tiedottamista, mutta myös yhteistyötä alan asiantuntijoiden kanssa. Kala- ja kunnostusviranomaiset ovat välttämätön yhteistyötaho. Lisäksi myös alan yhdistykset. Virtavesien hoitoyhdistys ry edellyttääkin, että sitä kuullaan ja sille annetaan mahdollisuus vaikuttaa rakentamiseen. Yksittäisissä arvokkaissa, jo kunnostetuissa tai sellaisiksi suunnitelluissa kohteissa yhtiön on neuvoteltava toteutuksesta etukäteen ja riittävän ajoissa hoitoyhdistyksen kanssa.




Palaa takaisin