Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.


Virhon ja Helsingin Perhokalastajien yhteistalkoot Mätäjoella 27.9.200902.10.2009

Virhon ja Helsingin Perhokalastajat ry:n yhteistalkoot Helsingin Mätäjoella päättivät tämän syksyn talkookierroksen. Helsingin rakennusvirastolta aivan jokirantaan saadut kivet ja sora siirtyivät uomaan mallikkaasti ja talkoolaisia olikin ehtinyt paikalle syyskuisena sunnuntaina kaikkiaan lähes 20 henkeä. Joukossa oli paikallisia ja kauempaakin saapuneita virtavesiaktiiveja, perhokalastajia ja muuten vain lähiympäristöstä kiinnostuneita.

ei kuvaa

Kuva 1. Hitaampaan virtaan tehtyä poikaskivikkoa.

Talkoot olivat samalla ensimmäinen konkreettinen askel Helsingin Perhokalastajien ja Virhon Mätäjoki-hankkeessa. Sitä pohjustettiin jo viime syksynä, kun Virho istutti toistakymmentätuhatta taimenen mätimunaa Mätäjoen alajuoksulle. Nyt järjestetyissä talkoissa Virhon osaamista siirrettiin Helsingin Perhokalastajien aktiiveille, jotka ovat ottaneet Mätäjoen yhdistyksensä nimikkokunnostuskohteeksi tarkoituksenaan palauttaa jokeen mereen vaeltava taimenkanta. Havaintoja kuoriutuneista poikasista on joelta jo saatu. Näitä kaloja voidaan odotella neljän-viiden vuoden kuluttua kutemaan talkoissa tehdyille soraikoille.

ei kuvaa

Kuva 2. Ensimmäinen kasa karkeaa luonnonsoraa on siirretty tuleville kutupaikoille.

Mätäjoki saa alkunsa Vantaan puolelta Kaivokselan korkeudelta ja virtaa Helsingissä läpi Malminkartanon ja Kannelmäen, kääntyen Vihdintien varresta Pitäjänmäkeen sekä lopulta Isoon Huopalahteen. Pitäjänmäessä sijaitseva Strömbergin putous muodostaa toistaiseksi ylitsekäymättömän vaellusesteen joen kaloille. Näissäkin talkoissa uusia kutusoraikoita ja poikasalueita keskityttiin siksi rakentamaan Pitäjänmäentien alapuoliselle jokiosuudelle.

ei kuvaa

Kuva 3. Helsingin Perhokalastajien Pasi Rastas poisti talkooalueella pyörineen kirjolohen näytösluonteisesti yleisön edessä. Tämäkin kala oli peräisin Kannelmäessä Mätäjokeen padottuun lampeen lasketusta istutuserästä.

Vaikka kunnostuksia tehtiin nyt lähinnä taimenen lisääntymistä silmälläpitäen, tarjoavat kivet, sora ja monipuolistuneet virtausolosuhteet myös kasvualustan virtavesisammalille ja muille vesikasveille sekä monipuolisemman elinympäristön pohjaeläimille - myös pohjaeläimistä suurimmalle eli ravulle. Mätäjoen kalasto on jo nykyisellään monipuolinen: esimerkiksi haukea ja särkikaloja tavataan yleisesti. Joessa tavataan satunnaisesti myös kirjolohia, jotka ovat peräisin Kannelmäessä Mätäjokifestivaalien yhteydessä onkitapahtumaa varten istutetuista eristä. Kirjolohet eivät kuitenkaan kuulu Suomen luontoon vaan ovat vieraslaji, jonka suosimista tulisi välttää.

ei kuvaa

Kuva 4. Kävelysillan alle tehty kutusoraikko.

Mätäjoella on hyvät mahdollisuudet nousta merkittäväksi taimenen lisääntymisjoeksi kunhan joessa olevat pienemmät ja suuremmat vaellusesteet saadaan korvattua kalateillä, tekokoskilla ja pohjakynnyksillä ja elinympäristökunnostuksia joessa jatketaan. Talkoiden yhteydessä otettiin näyte joen pohjaeläimistöstä ja todettiin sen sisältävän mm. runsaasti äyriäisiä. Myös joessa tehdyt rapuhavainnot antavat uskoa siihen, että vedenlaatu on joessa riittävä paitsi taimenelle myös muulle puroluonnolle.

ei kuvaa

Kuva 5. Pitäjänmäentien alittavan tunnelin suulle tehty kutusoraikko ja poikaskivikko.

Teksti ja kuvat: Mikael A. Manninen



Palaa takaisin