
Virhon ja Helsingin Perhokalastajat ry:n yhteistalkoot Helsingin Mätäjoella päättivät tämän syksyn talkookierroksen. Helsingin rakennusvirastolta aivan jokirantaan saadut kivet ja sora siirtyivät uomaan mallikkaasti ja talkoolaisia olikin ehtinyt paikalle syyskuisena sunnuntaina kaikkiaan lähes 20 henkeä. Joukossa oli paikallisia ja kauempaakin saapuneita virtavesiaktiiveja, perhokalastajia ja muuten vain lähiympäristöstä kiinnostuneita.
Kuva 1. Hitaampaan virtaan tehtyä poikaskivikkoa.
Talkoot olivat samalla ensimmäinen konkreettinen askel Helsingin Perhokalastajien ja Virhon Mätäjoki-hankkeessa. Sitä pohjustettiin jo viime syksynä, kun Virho istutti toistakymmentätuhatta taimenen mätimunaa Mätäjoen alajuoksulle. Nyt järjestetyissä talkoissa Virhon osaamista siirrettiin Helsingin Perhokalastajien aktiiveille, jotka ovat ottaneet Mätäjoen yhdistyksensä nimikkokunnostuskohteeksi tarkoituksenaan palauttaa jokeen mereen vaeltava taimenkanta. Havaintoja kuoriutuneista poikasista on joelta jo saatu. Näitä kaloja voidaan odotella neljän-viiden vuoden kuluttua kutemaan talkoissa tehdyille soraikoille.
Kuva 2. Ensimmäinen kasa karkeaa luonnonsoraa on siirretty tuleville kutupaikoille.
Mätäjoki saa alkunsa Vantaan puolelta Kaivokselan korkeudelta ja virtaa Helsingissä läpi Malminkartanon ja Kannelmäen, kääntyen Vihdintien varresta Pitäjänmäkeen sekä lopulta Isoon Huopalahteen. Pitäjänmäessä sijaitseva Strömbergin putous muodostaa toistaiseksi ylitsekäymättömän vaellusesteen joen kaloille. Näissäkin talkoissa uusia kutusoraikoita ja poikasalueita keskityttiin siksi rakentamaan Pitäjänmäentien alapuoliselle jokiosuudelle.
Kuva 3. Helsingin Perhokalastajien Pasi Rastas poisti talkooalueella pyörineen kirjolohen näytösluonteisesti yleisön edessä. Tämäkin kala oli peräisin Kannelmäessä Mätäjokeen padottuun lampeen lasketusta istutuserästä.
Vaikka kunnostuksia tehtiin nyt lähinnä taimenen lisääntymistä silmälläpitäen, tarjoavat kivet, sora ja monipuolistuneet virtausolosuhteet myös kasvualustan virtavesisammalille ja muille vesikasveille sekä monipuolisemman elinympäristön pohjaeläimille - myös pohjaeläimistä suurimmalle eli ravulle. Mätäjoen kalasto on jo nykyisellään monipuolinen: esimerkiksi haukea ja särkikaloja tavataan yleisesti. Joessa tavataan satunnaisesti myös kirjolohia, jotka ovat peräisin Kannelmäessä Mätäjokifestivaalien yhteydessä onkitapahtumaa varten istutetuista eristä. Kirjolohet eivät kuitenkaan kuulu Suomen luontoon vaan ovat vieraslaji, jonka suosimista tulisi välttää.
Kuva 4. Kävelysillan alle tehty kutusoraikko.
Mätäjoella on hyvät mahdollisuudet nousta merkittäväksi taimenen lisääntymisjoeksi kunhan joessa olevat pienemmät ja suuremmat vaellusesteet saadaan korvattua kalateillä, tekokoskilla ja pohjakynnyksillä ja elinympäristökunnostuksia joessa jatketaan. Talkoiden yhteydessä otettiin näyte joen pohjaeläimistöstä ja todettiin sen sisältävän mm. runsaasti äyriäisiä. Myös joessa tehdyt rapuhavainnot antavat uskoa siihen, että vedenlaatu on joessa riittävä paitsi taimenelle myös muulle puroluonnolle.
Kuva 5. Pitäjänmäentien alittavan tunnelin suulle tehty kutusoraikko ja poikaskivikko.
Teksti ja kuvat: Mikael A. Manninen
Palaa takaisin