Virtavesien hoitoyhdistys vastustaa Kollaja-hanketta. Hankkeella on suurta periaatteellista ja käytännöllistä merkitystä koko Suomen virtavesistölle, sillä se johtaisi koskiensuojelulain avaamiseen. Lain avaamisesta tulisi ennakkotapaus, jonka perusteella koski kerrallaan hävitettäisiin maamme jäljelle jääneitä virtavesiä.

Suomea virtavesiä on padottu jo merkittävällä tavalla ja lisärakentamisesta saatava hyöty on kovin rajallinen aiheutettuihin haittoihin nähden. Valtakunnallisesti Kollajan rakentamisesta saatava hyöty olisi kaikkea muuta kuin iso.

Lisäksi vallitsee yleistä epävarmuutta tulevasta energiankulutuksesta. Laskelmat jatkuvasti kasvavasta energiankäytöstä eivät välttämättä pidä paikkansa, vaan saattaa käydä toisinkin päin.

Iijoki on myös merkittävä vesistö, jossa on vielä jäljellä paljon arvokkaita koskialueita. Joessa on lohikalojen poikastuotantoalueita satoja hehtaareja. Iijoki on helpoin kohde, johon voitaisiin palauttaa lohikantaa merkittävistä vanhoista vaelluskalajoista. Iijoen oma alkuperäinen lohikanta on edelleen tallessa viljeltynä.

Altaan rakentaminen veisi pohjaa joen kunnostus- ja kohennustoimenpiteiltä. Tällä olisi puolestaan haitallisia vaikutuksia niin kalatalouteen, työllistävään matkailuun kuin muihinkin vastaaviin asioihin.

Altaiden rakentamisesta on myös paikallisesti haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka tässä tapauksessa kohtaisivat Iijoen aluetta. Alueella on arvokasta suo- ja metsäluontoa, jotka myös tasaavat virtaamia.

Hakija on tehnyt elinympäristömallinnuksia Iijoen Kipinänkoskeen. Niiden mukaan tulvavedet ohjattaisiin rakennettavaan Kollajan tekoaltaaseen. Hakijan mukaan virtavesikalasto hyötyisi hankkeesta. Tulvat ja veden korkeuden luonnolliset vaihtelut ovat kuitenkin osa jokiluontoa ja virtavesikalojen elämää. Virtauksen kiihtymisellä on myös myönteisiä vaikutuksia, kuten esimerkiksi kutupaikkojen huuhtominen kiintoaineksesta, joka kerääntyy tasaisen ja alivirtaaman aikoina.

Hakijan selvitykset ja niiden määrä osoittavat suurta panostamista hankkeeseen. Hakijan tulisi keskittyä vähintään yhtä laajasti vesivoimatalouden haittojen lieventämiseen esimerkiksi rakentamalla uusia kalateitä. Iijoki saataisiin kulkukelpoiseksi vaelluskaloilla huomattavasti helpommin kuin esimerkiksi Kemijoki.