Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.


Kirjolohi synnyttää ristiriitoja ja pelastustoimenpiteitä02.7.2009

Kirjolohien istuttaminen suomalaisvesistöihin herättää ristiriitoja. Sillä voi olla monenlaisia vaikutuksia. Kirjolohen alkulähteillä sen kanta on kuitenkin uhattuna ja on jouduttu ryhtymään Virhon kaltaisiin pelastustoimenpiteisiin.

Kirjolohia istutetaan melkoinen määrä suomalaisvesiin. Useimmiten kyseessä on pyyntikokoinen istukas koski- tai lampivesiin. Tästä voi olla monenmoisia seurauksia.

Istutuksia on puolusteltu sillä, että taimenen ja kirjolohen elinpiirit poikkeavat jonkin verran toisistaan. Ne pystyvät elämään luonnonvesissä rinnakkain ilman, että jompikumpi hävittäisi toisen kannan. Kirjolohi ei puronieriän kaltaisesti ole syrjäyttänyt taimenta pikkupuroista.

Lisäksi suomalaisten lohikalavesien ylimitoitettua saalispainetta saataisiin helpotettua kohdentamalla sitä kirjoloheen eikä uhanalaisiin luonnonkaloihin.

Kokonaisuudessaan kirjolohen istutus vie kuitenkin huomiota pois päätavoitteesta eli vesistön saamisesta sellaiseen hyvään tilaan, että se pystyy itse ja luonnonmukaisesti tuottamaan (lohi-) kaloja.

Istutukset lisäävät kalastuspainetta virtavesiin ja hämärtävät luontaisten lohikalakantojen ankean tilan.

Kirjolohi on myös petokala ja voi syödä mm. taimenen poikasia. Yleensäkin se voi viedä taimenelta tai muilta luonnonkaloilta elintilaa ja ruokailumahdollisuuksia, vaikkei niitä kokonaan tuhoaisikaan.

Virhokin on havainnut jatkuvasti kirjolohen kutua taimenia varten tehdyillä soraikoilla. Kirjolohen saattavat pöyhiä taimenen syksyiset mädit pois soran suojista.

On yhä enenevissä määrin merkkejä siitä, että kirjolohet lisääntyvät ja muodostavat myös lisääntyviä kantoja - olkoonkin, että toistaiseksi laji ei vielä ole vallannut merkittävästi elinalueita kotoperäisiltä lajeilta. Ehkä ilmaston lämpenemisen, virtavesikunnostusten ja sitä kautta suotuisempien olosuhteiden myötä tämäkin asia muuttuu?

Vieraslajien leviämisestä tunnutaan yleensä huolustuttavan vasta sitten kun mitään ei ole enää tehtävissä. Kirjolohen istutuskulttuuri kaipaisi olennaista muutosta Suomessa.

Kirjolohi on kuitenkin arvokas kala alkuperäisillä kotiseuduillaan mm. USA:n ja Kanadan itärannikoilla. Valitettavasti sen kannat ovat ahtaalla ja on jouduttu laajamittaisiin pelastustoimenpiteisiin.

Ne muistuttavat pitkälti sitä, mitä Virho tekee Suomessa. Oheisesta nettiosoitteesta saa esimerkkinä lisätietoja kirjolohen pelastustoimenpiteistä:

http://www.thefishsniffer.com/sos/steelhed.html




Palaa takaisin