Viime päivien paukkuvien pakkasien myötä purot ovat saaneet jääpeiton Etelä-Suomea myöten. Kannattaa muistaa, että virtaveden jääkansi on hyväksi.

KUVA 1 Vihtijoen Sitinojaa 31.12.2008

Sen jälkeen alkaneet pakkaset ovat kuitenkin muuttaneet tilannetta nopeasti. Veden pinnat ovat alentuneet ja jääkansi on syntynyt nopeassa tahdissa.

KUVA 2 Vihtijoen Sitinojaa 3.1.2009

Järvissä jään tulo voi pahimmillaan merkitä hapen loppumista tai ainakin happitilanteen heikentymistä. Virtaavissa vesissä tilanne on toinen ja jopa päinvastainen. Kova pakkanen ja avoimet vedet on hankala yhdistelmä, sillä joki tai puro saattaa alkaa jäätyä pohjasta. Tämän yhtenä seurauksena saattaa olla sorassa talven olevan taimenen tai lohen mädin tuhoutuminen. Jääkansi on myös hyvä suoja petoja vastaan. Kylmäveriset talvehtivat kalat kerääntyvät usein samoihin kuoppiin, jolloin ne ovat helppoa saalista ilman kantta.

Virtaveden jääkannen syntymistä voi edistää erityisesti pintaan asti ulottuvilla kivillä. Jää lähtee muodostumaan kivien reunoista ja se syntyy kiviseen koskeen ainakin nopeammin kuin kivettömään. Äärimmäisessä tapauksessa ennen aina avoimena pysynyt koski saattaa kiveämisen seurauksena saada jokatalvisen jääpeiton.

Koskikunnostuksissa kiveämisen ainoa syy ei olekaan virran monimuotoistaminen ja kalojen sekä rapujen suojapaikkojen lisääminen, vaan mielessä ovat myös talviolot. Mikäli mahdollista, kivien tulisikin olla riittävän isoja yltääkseen pintaan asti.

Edellä olevassa 1. kuvassa näkyy Virhon kohteena olevaa Vihtijoen Sitinojaa. Sinne on tuotu isoja kiviä, joiden ansioista jääkansi alkoi syntyä koskikohtaankin (kuva 2). Kiveämistä jatketaan kunnostuksen edistyessä ja luotavat kutupaikat saavat tästä lähtien talvisen kattopanssarin.

Kolmannessa kuvassa talvi on jo edennyt (16. tammikuuta) ja Sitinoja saanut jo melkein 100 % kattavan peitteen.