Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tutkijat Ari Saura ja Eero Jutila suorittivat perinteisen sähkökoekalastuksen Mätäpurolla perjantaiaamuna 24.10. Virhon aktiiveista koekalastusta ehtivät todistamaan Aki Janatuinen, Mikael Manninen, Teemu Mökkönen, Mikko Saikku ja Juha Salonen.”Sähkötystä” Etelä-Haagan Kauppalanpuistossa seurasi lisäksi Haagan peruskoulun 3B-luokka opettajansa Kai Pemarin johdolla osana biologian opetustaan. Yleisö olikin tutkijoiden mukaan tällä kertaa harvinaisen innostunutta; harvemmin jokaista purosta löydettyä taimenta tervehditään raikuvin hurraahuudoin...

Haagan peruskoulun 3B-luokan oppilaita Virhon edustajalla vahvistettuna koekalastusta seuraamassa. (MM)

Eero Jutila esittelee nukutettuja taimenia koululaisille. (MM)

RKTL:n tutkijoiden työ kiinnostaa... (MM)

Koekalastus aloitettiin Kauppalanpuiston pohjoisosan koskialueelta, puiston ylimmän kävelysillan alapuoliselta ns. Akin soraikolta, jota kunnostettiin viimeksi tämän vuoden elokuussa. Täältä kalastusta jatkettiin ylävirtaan Hämeenlinnanväylän alle sukeltavan putken suulle asti. Tuloksia odotettiin jännityksellä, sillä kunnostuksista ja lukuisista havaituista kutukaloista ja -kuopista huolimatta Kauppalanpuiston poikastuotanto on viime vuosina ollut vähäistä. Kutusoraikkojen liettyminen on vakava ongelma koko Mätäpurolla, ja salakalastuksestakin on tuoreita havaintoja. Syyskuun lopulla oli joku esim. laskenut verkot Pikku-Huopalahden kalaportaan eteen nähtävästi nousutaimenten toivossa! Lisäksi Hakamäentien ja Hämeenlinnanväylän massivisia rakennustöitä on viime aikoina tehty aivan puron tuntumassa. Helpotus oli melkoinen, kun lukuisten kudulle nousseiden eri-ikäisten taimenien lisäksi tältä lyhyeltä koskiosuudelta löytyi kuusitoista nättiä tämanvuotista poikasta l. nollikasta. Vuonna 2006 ei tältä koealalta nollikaita tullut ja viime vuonnakin määrä jäi kolmeen. Kauppalanpuistossa tutkijat kalastivat vielä koeluontoisesti tekokosken, jonka kaupunki rakennutti loppusyksystä 2007 puiston alaosaan vanhaa settipatoa korvaamaan. Odotetusti ei taimenen nollikaita tältä alueelta vielä löytynyt, mutta kutukaloja kylläkin.

Kauppalanpuiston pulska nollikas. (AJ)

Etelä-Haagassa syntynyt tuleva Suomenlahden meritaimen--nuori kala on jo muuttumassa hopeanhohtoiseksi vaelluspoikaseksi. (AJ)

Koekalastuksen ehkä ilahduttavin tulos saatiin Hämeenlinnanväylän alittavan putken yläpuoliselta, vuoden 2006 talkoissa kunnostetulta koskialueelta. Muutaman vuoden tauon jälkeen on taimenen luontainen lisääntyminen onnistunut myös Kivihaan puolella: helposti tukkeutuvan ritilän yläpuolisesta ”rännikoskesta” löytyi nyt neljä nollikasta. Lisäksi alueella tehtiin havaintoja kutukaloista ja löydettiin neljä kalojen puhdistamaa soraikkoa. Pettymys olikin sitä suurempi, kun puron yläjuoksulta Pirkkolasta ei saatu lainkaan taimenhavaintoja, vaikka Mätäpuron yläosaa ja Maunulanpuroa on kunnostettu kahtena kesänä talkoovoimin Maunulan uurnalehdon tienoilla. Alueella havaittiin viime vuonna useita kutukaloja ja ainakin yksi varma kutukuoppa. Kudun epäonnistumisen selittänee soraikkojen paha liettyminen, joka toivottavasti vähenee Helsingin kaupungin pienvesiohjelman puitteissa toteutettavien lietetaskujen myötä. Emokalojen tämänhetkinen puute taas johtunee pitkälti siitä, että alkusyksystä Pirkkolassa tavattiin salakalastajia. Masentavinta tapauksessa on ehkä se, että asialla eivät kuuleman mukaan olleet pikkupojat vaan aikuiset miehet. Kaikeksi onneksi Pirkkolan suunnalla on sentään viime päivinä tehty joitain hajahavaintoja kututaimenista uusilla soraikoilla.

Nollikas Kivihaan koskesta. (AJ)

Talkoolaisten vuonna 2006 rakentamaa ja kututaimenten tänä syksynä pöyhimää soraikkoa Kivihaan kosken niskalla. (AJ)

Mätäpuron tämänvuotisen sähkökoekalastuksen tulos ei siis ole ihanteellinen, mutta antaa kuitenkin uskoa Suomen urbaaneimman taimenpuron tulevaisuuteen. Kaupungin pienvesiohjelma tulee jatkossa puuttumaan puron liettymisongelmaan ja poistamaan kalojen liikkumista rajoittavia esteitä. Toistaiseksi liettyminen ja hulevesien mukana huuhtoutuvat saasteet ovat kuitenkin vakava uhka purolle ja sen eliöstölle. Toisaalta esimerkiksi Hakamäentien mittavaa rakennusprojektia on toteutettu Virhon toiveet huomioiden. Riskialtteimmat rakennustyöt Mätäpuron välittömässä läheisyydessä (Vihdintien alittava putkitus sekä meluvallien ja –aitojen perustustyöt Hämeenlinnanväylän varrella) on nyt saatu suoritettua vahingoittamatta puroa tai sen rantakasvillisuutta, mistä suurkiitos työn suunnittelusta ja toteutuksesta vastanneille Destialle ja Helsingin kaupungin rakennusvirastolle.

Puronvarren asukkaat ovat nykyään entistä kiinnostuneempia puron ja erityisesti sen taimenkannan hyvinvoinnista. Purolla liikkuvia pyydetään jatkossakin puuttumaan esim. salakalastukseen. Selvyyden vuoksi todettakoon, että koko Vihdintien yläpuolinen Mätäpuron vesistöalue Kauppalanpuistosta alkaen on Helsingin kaupungin hakemassa ja Uudenmaan TE-keskuksen vahvistamassa täydellisessä kalastuskiellossa. Lisäksi esim. verkkokalastus on kielletty 100 metrin säteellä Pikku-Huopalahden padosta/kalaportaasta. Salakalastuksesta voi ilmoittaa poliisille ja/tai kaupungin kalastuksenvalvojille sekä Virhon edustajille jatkotoimenpiteitä varten.

Suomen urbaanein meritaimenen lisääntymisalue Hämeenlinnanväylän varressa. (AJ)

Lähipäivinä taimenen kutu käynnistynee toden teolla, jolloin alueen asukkailla ja muilla virtavesiluonnosta kiinnostuneilla on jälleen kerran mahdollisuus seurata uhanalaisen meritaimenen lisääntymistä vain muutaman kilometrin päässä Helsingin keskustasta.

Teksti: Mikko Saikku
Kuvat: Aki Janatuinen (AJ), Mikael A. Manninen (MM)