
Espoon Lommilassa urakoi lämpimän syyspäivän aikana yhteensä 21 talkoolaista ja taimenkoira Hippu. Talkoolaisia oli saapunut pitkin pääkaupunkiseutua ja oli mukava huomata, että paikalle saapui virholaisten lisäksi myös innokkaita paikallisia mm. Espoon Perhokalastajista, Pro-Espoonjoki ry:stä, Espoon Ympäristöyhdistyksestä ja Olarin lukiosta.
Jokeen saatiin talkoiden aikana siirrettyä huima määrä kiviainesta ja soraa. Seulottua kutusoraa oli tuotu paikalle 17,2 tonnia, joka tekee n. 11 m3 ja kiviainesta oli pyöreästi 20 m3. Tuotua materiaalia siis pelkästään oli reilu 30 m3 ja siihen päälle vielä penkoilta uomaan vierittyjä perkauskiviä. Talkoissa siirretyn kiviaineksen kokonaismääräksi tuli siis lopulta lähemmäs 40, joka on jo aikamoinen kasa!
Talkoissa käytetty kiviaines saatiin lahjoituksena Espoon kaupungin Vanttilan taimistolta, jonne suuntaan pitää lähettää todella suuri kiitos! Soran ja eväät vuorostaan kustansi Espoon kalastusalue, jonka kanssa talkoot järjestettiin yhteistyössä. Grillin pyörittämisestä vastasi tuttuun tapaan rautaisella ammattitaidolla Salosen Matti.
Talkoissa keskityttiin pääasiassa soraistamaan vesistön taimenille uusia kutupaikkoja ja kiveämään poikasille suojapaikkoja. Alueelle syntyikin lukemattomia neliöitä kutusoraikkoa ja niiden yhteyteen toimivia poikaskivikoita. Tämän lisäksi tehtiin mm. eroosiosuojaus sortuvaan joentörmään ja jokeen laskevaan pieneen sivupuroon, johon samalla pyrittiin muodostamaan nousuyhteys aiemmin liian korkealla olleen tierummun kautta.
Isomman kiviaineksen puute teki urakasta hieman haasteellisemman, mutta lopputuloksessa ei ongelma juuri näkynyt. Suurimman pudotuskorkeuden omaavassa Espoontien alapuolisessa louhepohjaisessa rännissä tosin keskityttiin nyt lähinnä vain muodostamaan sopivia soraikoita isomman kiviaineksen puutteessa. Tulevaisuudessa täytyy tarkastella mahdollisten jatkokunnostusten tarvetta, joissa jokea kivettäisiin vielä enemmän koskimaiseksi nyt sieltä miltei tyystin puuttuvalla kookkaammalla kiviaineksella.
Päivän talkoilla moninkertaistettiin Espoonjoen pohjoiseen sivujokeen Glomsinjokeen nousevien meritaimenten lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden määrä alueella ja monipuolistettiin muutenkin perattua jokiuomaa. Hyvässä lykyssä ensi keväänä alueella kuoriutuu miesmuistiin ensimmäinen vahva taimen-ikäluokka. Soran puutteeseen asian ei enää pitäisi kaatua!
Mikäli syksyllä kutuaikaan sattuu pidempi yhtäjaksoinen sateeton jakso voi talkooalueella hyvinkin päästä näkemään kutupareja, sillä Glomsinjoki on alivirtama-aikaan Uudenmaan rannikkoseudun mittakaavassa hyvinkin kirkasvetinen pikkujoki.
Olarin lukion Kestävän kehityksen toimikunnan juttu talkoista
AJ
Palaa takaisin