Estbyånin eli Humaljärven vesistön alkuperäinen taimenkanta on kuollut sukupuuttoon vesistössä tapahtuneiden patoamisten, valuma-alueen muutosten ja jokiveden laadun heikkenemisen myötä menneinä vuosisatoina. Vesistöön yritetään nyt kotiuttaa taimenta takaisin.
Kotiutusistutuksiin käytetään inkoolaisesta Ingarskilanjoesta viljelyyn otettua ingarskilanjoen-kantaa, joka on ainoa viljelyssä oleva uusimaalainen taimenkanta.
Taimenia istutettiin nyt koeluontoisesti vesistön latvoilla sijaitsevan Meikon luonnonsuojelualueen puroihin tarkoituksena seurata niiden menestymistä. Istutukset tehtiin yhteistyössä Metsähallituksen ja Kirkkonummen kunnan kanssa osana Virhon Luontaisten meritaimenkantojen elvyttäminen Länsi-Uudellamaalla -projektia. Tarkoitus on jatkaa kotiutusistutuksia myös tulevina vuosina.
Nyt istutettiin yhteensä 3 700 kpl taimenen vastakuoriutuneita poikasia. Istutuskohteina olivat Korsobäcken, Meikon laskupuro ja Vaipobäcken Kirkkonummella.
Kasvettuaan vaellusikäisiksi osa poikasista vaeltaa mereen, ja siellä syönnöstettyään ne pyrkivät palaamaan lisääntymään takaisin puroihin, joihin ovat leimautuneet. Tässä tapauksessa niiden nousu tyssää ennen Meikoa Kvarnbyånissa Överbyssä sijaitsevaan Myllylammen vedenottopatoon, joka on miltei totaalinen nousueste. Nykyisellään oikeastaan vain satunnaisesti voi joku sinnikäs taimen päästä padosta yli sopivalla virtaamalla. Padon kohdalle on määrätty minimijuoksutukseksi 20l/s vedenoton jälkeen.
Kuva: Pasi Raipola Uudenmaan ympäristönsuojelupiiristä istuttaa symboliset ensimmäiset taimenet Vaipobäckeniin.
Meiko-Lappträskin Natura-alueen kuvaus Uudenmaan ympäristökeskuksen sivuilla
Meikosta ja muista Kirkkonummen luonnonsuojelualueista
Sami Karjalaisen sivut Meikosta
Vaasan hallinto-oikeuden päätös Humaljärven (ja Kvarnbyånin) tilapäisestä vedenottoluvasta
AJ
Palaa takaisin