Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.


Taimen palaa Meikoon11.5.2008

Estbyånin eli Humaljärven vesistön alkuperäinen taimenkanta on kuollut sukupuuttoon vesistössä tapahtuneiden patoamisten, valuma-alueen muutosten ja jokiveden laadun heikkenemisen myötä menneinä vuosisatoina. Vesistöön yritetään nyt kotiuttaa taimenta takaisin.

Kotiutusistutuksiin käytetään inkoolaisesta Ingarskilanjoesta viljelyyn otettua ingarskilanjoen-kantaa, joka on ainoa viljelyssä oleva uusimaalainen taimenkanta.

Taimenia istutettiin nyt koeluontoisesti vesistön latvoilla sijaitsevan Meikon luonnonsuojelualueen puroihin tarkoituksena seurata niiden menestymistä. Istutukset tehtiin yhteistyössä Metsähallituksen ja Kirkkonummen kunnan kanssa osana Virhon Luontaisten meritaimenkantojen elvyttäminen Länsi-Uudellamaalla -projektia. Tarkoitus on jatkaa kotiutusistutuksia myös tulevina vuosina.

Nyt istutettiin yhteensä 3 700 kpl taimenen vastakuoriutuneita poikasia. Istutuskohteina olivat Korsobäcken, Meikon laskupuro ja Vaipobäcken Kirkkonummella.

Kasvettuaan vaellusikäisiksi osa poikasista vaeltaa mereen, ja siellä syönnöstettyään ne pyrkivät palaamaan lisääntymään takaisin puroihin, joihin ovat leimautuneet. Tässä tapauksessa niiden nousu tyssää ennen Meikoa Kvarnbyånissa Överbyssä sijaitsevaan Myllylammen vedenottopatoon, joka on miltei totaalinen nousueste. Nykyisellään oikeastaan vain satunnaisesti voi joku sinnikäs taimen päästä padosta yli sopivalla virtaamalla. Padon kohdalle on määrätty minimijuoksutukseksi 20l/s vedenoton jälkeen.


Kuva: Pasi Raipola Uudenmaan ympäristönsuojelupiiristä istuttaa symboliset ensimmäiset taimenet Vaipobäckeniin.

Meiko-Lappträskin Natura-alueen kuvaus Uudenmaan ympäristökeskuksen sivuilla

Meikosta ja muista Kirkkonummen luonnonsuojelualueista

Sami Karjalaisen sivut Meikosta

Vaasan hallinto-oikeuden päätös Humaljärven (ja Kvarnbyånin) tilapäisestä vedenottoluvasta

Metsähallitus


AJ



Palaa takaisin