Kuva: Kari Stenholm
Vanhankaupunginkosken pato ja voimalaitos.
Helsingin kaupunginhallitus käsittelee kokouksessaan 19.12.2016 Vanhankaupungin kosken padon purkamisen oikeudellisia edellytyksiä ja vaihtoehtoisia toimenpiteitä koskevat selvitykset sekä Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon.
Kaupunginhallituksen kokouksen esityslista 19.12.2016.
Virho lähetti asiasta kaupunginhallituksen jäsenille seuraavan viestin:
”
Helsingin kaupunginhallitukselle,
Viitaten kokoukseenne 19.12.2016
Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:n (Virho) mielestä on hyvä, että Vanhankaupunginkosken länsihaaran padon purkamisen vaihtoehtoja on nyt selvitetty.
Tärkeätä on kuitenkin vielä tehdä selvitys padon purkamisesta äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen ja muiden Vantaanjoen vaelluskalojen kannalta, joista löytyy aivan tuoretta tietoa tästä linkistä.
Padon purkamisasiasta tehdyssä selvityksessä ei nyt ole ollenkaan selvitetty padon purkamisen vaikutusta Vantaanjoen vesistön vaelluskalojen kannalta, vaikka padon purkamisen ja länsihaaran toimivan nousu-uoman avaamisen tärkein tavoite on juuri Vantaanjoen vesistön ekologisen tilan ja vesistön alueelle nousevien ja sieltä palaavien vaelluskalojen vapaan vaeltamisen parantaminen.
Vanhankaupunginkosken nousuesteettömyys on perusasia, jonka pitää olla kunnossa, jotta 14 kunnan alueella virtaavan Vantaanjoen vesistön vaelluskalakannat voivat säilyä ja elpyä. Paras ja oikea keino varmistaa kalojen nousu merestä lisääntymisalueilleen Vantaanjoen vesistöön on Vanhankaupunginkosken padon purkaminen ja toimivan nousu-uoman avaaminen länsihaaraan. Myös kalojen turvallisen laskeutumisen joesta mereen varmistaisi parhaiten padon purkaminen ja toimivan nousu- ja lasku-uoman avaaminen länsihaaraan.
Nykyään mereltä nousevat taimenet ja lohet hyppivät päin länsihaaran patoa ja kallioita, loukkaantuvat ja osa kuolee, mikä vähentää kutupaikoilleen terveenä pääsevien emokalojen määrää.
Nykyään ongelma on myös se, että mereltä saapuvat taimenet ja lohet yrittävät ensin nousta länsihaarasta ja vaeltelu Vanhankaupunginkosken suvannossa ennen itähaaran kalatien löytymistä pitää kaloja pidempään kovan kalastuspaineen alaisena, mikä myös tuhoaa kaloja, jotka ovat juuri nousemassa kutupaikoilleen.
Nykyään ongelma on myös se, että Vanhankaupunginkosken voimalaitoksen käyttö ja pato haittaavat kalojen laskeutumista joesta mereen. Tämän haitan johdosta Vanhankaupunginkosken suvannosta löytyy kesäisin voimalaitoksen turbiinin katkomia ankeriaita. Vantaanjoesta mereen laskeutuville taimenen ja lohen vaelluspoikasille aiheutuvaa haittaa ei ole tutkittu, mutta se voi olla suuri.
Nykyään ongelma on myös se, että kalojen nousumahdollisuus itähaaran kalatiestä riippuu voimalaitoksen käyttötavoista. Itähaaran kalatien ja voimalaitoksen uudelleen käyttöönoton alkuvuosina voimalaitoksen käyttötavat olivat sellaisia, että taimenet ja lohetkaan eivät nousseet kalatiestä liian suurien voimalaitosjuoksutuksien takia. Tuolloin 2000-luvun alkuvuosina Virhon vaatimissa neljässä palaverissa Helsingin Energian ja muiden Helsingin tahojen, sekä viranomaisten kanssa saatiin voimalaitoksen käyttötavoista sovittua niin, että kaloja alkoi nousta kalatiestä, mutta myöhemminkin Helsingin Energiaa on jouduttu huomauttelemaan voimalaitoksen huonosta käytöstä ja virheellisistä juoksutuksista. Tästä Helsingin Energian harjoittamasta käyttötapojen epävarmuudesta pitää kokonaan päästä eroon.
Voimalaitoksen käytön haitoista voi lukea mm. näistä
linkeistä:
Voimalaitoksen käytön aiheuttamat haitat
Voimalaitoksen käyttö on lopetettava
Yhteistyöterveisin
Kari Stenholm
Vantaanjoki-vastaava
Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry
virtavesi.com
”
Teksti ja kuva: Kari Stenholm
Palaa takaisin