Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.


Mikä taimenen alamitaksi Suomenlahdella?02.9.2016

Varsinais-Suomen ELY-keskus on pyytänyt Virtavesien hoitoyhdistykseltä lausuntoa koskien päätösluonnosta, jossa nostettaisiin rasvaeväleikatun taimenen pyyntimittaa Suomenlahdella ja siihen laskevissa vesistöissä Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskusten toimialueilla.

ELY-keskuksen esityksen mukaan rasvaeväleikattujen taimenten tulee jatkossa täyttää 60 senttimetrin pyyntimitta Suomenlahden merialueella sekä siihen laskevissa vesistöissä Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskusten toimialueilla, pois lukien Anjalankosken voimalaitoksen yläpuolinen alue Kymijoen vesistöalueella.

ELY-keskuksen päätöksellä rasvaeväleikatun taimenen alamitta nousisi näin ollen tällä alueella 50 senttimetristä 60 senttimetriin.

Virtavesien hoitoyhdistys kannattaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen esitystä rasvaeväleikatun taimenen pyyntimitan korottamisesta Suomenlahden alueella. Nähdäksemme biologiset perusteet puoltaisivat jopa nyt esitettyä korkeampaa taimenen alamittaa, jotta yhden kutukerran periaate voitaisiin turvata Suomenlahden alueella. Tämä ei kuitenkaan vallitsevassa tilanteessa ole valitettavasti mahdollista Kalastuslain 57 §:n ja kalastusasetuksen 3 §:n nojalla alamittoja voidaan muuttaa alueellisesti enintään 20 % suuntaansa.

Suomen rannikolta saadaan tutkimusten perusteella huomattavan paljon Viron ja Venäjän luonnonvaraisista meritaimenkannoista peräisin olevia yksilöitä, joten rannikkokalastuksellamme on huomattava merkitys myös naapurimaiden meritaimenkantojen tilaan. Yleisen varovaisuusperiaatteen ja yleisesti kansainvälisen vaelluskalojen kanssa noudatetun kutuvaltioperiaatteen mukaisesti on arveluttavaa, mikäli Suomessa voidaan kohdistaa pyynti selkeästi ei-sukukypsiin meritaimeniin, kun käytössä on myös ei-valikoivia pyydyksiä.

Suomenlahden yleisvesialueella meritaimenen alamitta on ollut nyt esitettyä korkeampi (65 cm) jo ennen vuonna 2013 kalastusasetuksella alueelle säädettyä 60 senttimetrin alamittaa. Suomenlahden alueella kalastavat ovatkin jo tottuneet noudattamaan korkeampaa alamittaa ja sen käytöstä ehdittiin saada runsaasti hyviä kokemuksia, ennen alamitan laskemista takaisin 50 senttimetriin.

Alamitan laskeminen takaisin 50 senttimetriin on otettu ihmetyksellä vastaan, sillä taannoinen alamitan nosto 60 senttimetriin oli alkanut siirtymäkauden jälkeen nopeasti näkyä kalastajien saaliiksi päätyvien meritaimenten keskikoon kasvuna ja parempina saaliina.

Väliaikainen alamitan laskeminen ja siitä seuranneet vaihtelevat ja paikoin sekavatkin alueelliset käytännöt olivat omiaan sekoittamaan satunnaisen vapaa-ajankalastajan ymmärrystä omien toimiensa laillisuudesta ja siitä, mikä missäkin on vallitseva alamitta.

Nyt esitetty laajaa yhtenäistä maantieteellistä aluetta koskeva rasvaeväleikatun taimenen alamitan nosto tarjoaa paremmat edellytykset luonnonvaraisten meritaimenkantojen elpymiselle ja toisaalta sillä voidaan parantaa merkittävästi taimenen poikasistutusten tuottoa ja kannattavuutta.

Alamitan nostolle ei nähdäksemme ole mitään järkiperäistä estettä, vaan se on kaikkien tahojen etujen mukaista. Alamitan nosto hyödyttää niin ammatti- kuin vapaa-ajankin kalastajia. Asia voidaan nähdä yksinkertaisena askeleena kohti kalavarojen entistä kestävämpää käyttöä.



Palaa takaisin