Virtavesien hoitoyhdistyksen lausunto Fortum Power and Heat oy:n hakemuksesta Oulujoen Montan ja Pyhäkosken vesivoimalaitosten ekoenergiakelpoisuuden toteamiseksi:

1) Fortumin hakemus koskee Oulujen Montan ja Pyhäkoskien voimalaitosten tuotantoa. Hakemuksen lähtökohta on ongelmallinen. Vesistöjä tulee arvioida yhtenäisinä eikä pilkkoa osiin ikään kuin niiden välillä ei olisi vuorovaikutusta tai kyse samasta kokonaisuudesta.

2) Fortum mainitsee, että Oulujoella tilanne on erityisen haastava, koska lohikalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueita ei juurikaan ole jäljellä. Tämä antaa väärän kuvan Oulujoen vesistön mahdollisuuksista. Tulee katsoa, mitä voidaan saada aikaiseksi ns. kompensaatiotoimenpiteillä. Uusia vaellus- ja lisääntymisväyliä on luotava samassa suhteessa kuin niitä on hävitetty. Ensinnäkin tarvitaan luonnonmukaisia kalateitä, jotka toimivat vaellusväylien lisäksi ns. kutukanavina. Toiseksi anomus ei sisällä pienvesistöjen ja niiden kalatuotannon potentiaalin arviointia. Kolmanneksi Oulujen vesistössä on edelleen jäljellä merkittävä määrä lohikalojen kutu- ja poikasalueita, joilta löytynyt taimenten luontaisia kantoja ja jotka osin sopisivat lohillekin.

3) Hakemus keskittyy etusijassa loheen, mutta Oulujoen vesistössä kannattaisi panostaa myös taimeneen. Sen isotkin yksilöt kutevat myös puroissa, joita ei ole samalla tavalla voimalaitoistettu kuin pääväylää.

4) Hakemuksessa ilmaistaan aikomus siirtää vesistön ympäristönhoidon painopistettä luonnon monimuotoisuutta lisääviin hankkeisiin. Kyseinen linja on ainoa kestävä, mutta ei käy selvästi ilmi siirtymisen mittakaava (esim. osuus rahoituksessa ja toimenpiteissä). Tämän hakemuksen perusteella siirtyminen kohti luonnon monimuotoisuuden tukemista voisi jäädä vähäiseksi.

5) Hakemuksessa on selostettu rahasummia, joita Fortum aikoo käyttää vesivoimaloiden haittojen korvaamiseen. Summat ovat pieniä eivätkä lähellekään korvaa voimaloiden haittoja. Fortumin vähäisiä 135 000 € panostuksia (suhteessa haittoihin) tulee lukea myös vesivoimaloiden suurehkon tuoton (540 megawattia) ja yhtiön taloudellisen aseman (vuonna 2014 vertailukelpoinen liikevoitto 1 miljardi 351 miljoonaa euroa) valossa. Vuosien aikana kertyneet windfall-voitot pitäisi huomioida korjaustoimenpiteissä.

6) Hakemuksessa väitetään, että vesivoiman ympäristöhaitat ovat paikallisia. Oulujen valjastaminen vesivoimaloilla ei ole jäänyt vaikutuksiltaan paikalliseksi tai kuntatasoiseksi. Lohet ja ehkä taimenet ovat vaeltaneet vesistössä mereltä kohti itärajan seutuja ja näin liikkuneet lähes koko maakunnassa. Oulujen lohikalakantojen vaellusalue on mitä todennäköisimmin ollut Itämeri laajasti Tornionjoen tavoin.

7) Ehdotetut istutusmäärät ja velvoitteet ovat kaukana siitä, mitä Oulujoki on kyennyt tuottamaan; katso esim. RKTL:n tutkimusta http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tyoraportit/rakennetut_joet_kalatalousvelvoitteiden_arviointi.pdf Lisäksi on otettava huomioon istutusten heikko tuotto verrattuna luonnonvaraisesti syntyneisiin poikasiin. Oulujen vesistön voimaloiden kalakannoille aiheuttamat haitat (poikashävikki) on päivitettävä ja saatava vastaamaan viimeisimpiä tietoja. Fortumin anomuksessa viitataan myös nk. virikekasvatukseen. Kyseisestä menetelmästä ei ole laaja-alaisia tieteellisiä tutkimuksia Suomen oloissa ja ”laitoskala on aina laitoskala” esimerkiksi suppealta geeniperimältään.

8) Hakemuksessa ei ole aikataulutettu kalateitä. Niiden rakentamiseen saisi osaltaan tarpeellista tietoa tästä selvityksestä https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37987/SY_5_2010.pdf?sequence=7 ja joen kehittämisestä lohen näkökulmasta https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38374/SY_5_2008_s1-84.pdf?sequence=1 Lisäksi Oulujoen vesistön voimaloiden ympäristöluvat on myös päivitettävä ja tässä yhteydessä kalateihin tulee osoittaa useiden kuutioiden ympärivuotinen vähimmäisvirtaama.

9) Fortumin hakemuksessa mainitaan, että vesivoiman (kielteiset) ympäristövaikutukset tunnetaan hyvin. Tämä on totta ja herättää kysymyksen, miksi hakemuksen toimenpiteitä ei ole mitoitettu lähellekään kielteisiä vaikutuksia.

10) Hakemuksessa annetaan suurehko rooli lohikalojen ylisiirrolle, joka olisi enintään 100 lohta vuodessa. Määrä on pieni ja enimmäisluku. Anomuksen ylisiirtomenettelyllä on uskottavuutta vain, jos määrää kohotetaan merkittävästi ja se on tilapäisenä & lyhytaikaisena johdatuksena luonnonmukaisten kalateiden, virtavesikunnostuksien ja kompensoivien kutukanavien luomiselle.

11) Esitettynä toimenpiteenä on myös lohien ja taimenten poikasten tuki-istutukset Oulujoen sivujokiin. Tällöin tulee olla kyse pysyvän luonnonmukaisen kannan synnyttämisestä ja ei saa aiheuttaa geneettisiä haittoja.

12) Uskottavassa hakemuksessa olisi tärkeänä osana poikas- ja kutupaikkojen laajat kunnostukset, mutta niitä ei ole esitetty.

13) Ehdotetut esimerkiksi linnuston pesintään liittyvät edistämistoimenpiteet ovat kannattavia, mutta onko niitä riittävästi haittoihin nähden? Onko vedenpintojen säännöstelystä aiheutuvaa eroosiota korvattu?

14) Hakemuksesta saa kuvan, että kalateiden ja muiden toimenpiteiden kustannuksia siirretään käytännössä veronmaksajille. Verovarojen odotusta käytetään syynä olla tekemättä toimenpiteitä tai perusteena niiden viivästyttämiseen. Tällainen ajattelu- ja toimintatapa ei ole hyväksyttävä - haitan aiheuttaja maksaa, on ainoa hyväksyttävissä oleva periaate.

15) Hakemuksessa ei tuoda esille voimaloiden haittavaikutuksia ja korvaustoimenpiteitä esimerkiksi ravuille ja ankeriaille. Voimaloiden haitat ovat moniulotteisia ja koskevat lukuisia lajeja. Korvaavien toimenpiteiden tulee olla johdonmukaisesti monipuolisia ja kattavia.

Johtopäätökset:

Oulujoen voimaloista aiheutuu mittavia ja monimuotoisia haittoja niin ympäristölle kuin taloudellisten seikoille (turismi, kalastus, tonttien-maanarvon pienentyminen jne). Hakemuksessa esitetyt toimenpiteet ovat haittoihin nähden vähäisiä ja kapea-alaisia eikä käy selville, kuinka olisi kyse ”konkreettisista muutoksista, joita ei olisi tapahtunut ilman EKOenergian kuluttajien ostopäätöksiä”. Esitetyillä toimenpiteillä korvattaisiin vain rajattu osuus voimaloiden haitasta, ei lähellekään niiden todellisia haittoja ja vielä vähemmän kyse on edellä mainittuja todellisia haittoja täydentävistä lisätoimenpiteistä.

Oulun yliopiston selvityksessä Oulujoen käytöstä ja kehittämisen tavoitteista todetaan alueen asukkaiden olevan jo väsyneitä selvityksiin ja hankkeisiin, joiden tuotos jää epäselväksi. Fortumin anomuksessa on niin suuria puutteita, että sen tuotos jäisi epäselväksi muun vajavaisuuden lisäksi.

Fortumin tulee laatia haittoihin mitoitettu, monipuolinen ja selvästi aikataulutettu toimintasuunnitelma edellä mainittujen 15 kohdan valossa. Tavoitteeksi tulee asettaa toimenpiteiden toteuttaminen tämän vuosikymmenen aikana. Kun tämä on tehty, on mahdollista käsitellä uskottavasti EKOenergiamerkin myöntämistä uusien lisätoimenpiteiden pohjalta.