Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.


Kaakon jokitalkkari -hanke edistää virtavesien hoitoa ja käyttöä laajalla alueella23.3.2014

Kuva: Jokitalkkari Manu Vihtonen osoittaa asettamansa mätirasian paikan. Rantakasvuston varjostamalla ja kivikkoisella purolla taimenen poikasille riittää suojaa ja ravintoa.

Maaliskuussa rivakasti taimenen mätirasiaistutuksilla alkanut Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kalatalouskeskuksien yhteisen Kaakon jokitalkkari -hankkeen toteuttajana on alueilla aiemminkin alan töitä tehnyt iktyonomi (AMK) Manu Vihtonen. Monipuolisesti kalataloutta opiskelleella Manulla on pitkäaikainen kokemus vesistökunnostuksista sekä kalanviljelystä ja -istutuksista niin suunnittelussa kuin alan kenttätöistä kuten koekalastuksista.

Kymenlaaksossa kasvanut ja Saimaan eteläisillä vesillä myös vapaa-aikaansa viettävä Manu tuntee vesistöt hankkeen molempien kalatalouskeskuksien alueilla ja Salpausselän molemmin puolin. Laajan toimialueen sisällä on runsaasti erityyppisiä virtavesikohteita vuolaista reittivesistä upeisiin paikallisesti merkittäviin puroihin. Useat purot ovat vaelluskalojen kannalta vajaasti hyödynnettyjä ja tarvitsevat kunnostamista. Maa-ainesvaihteluiden sekä paikoin runsaiden lähdevaikutusten ja korkeuserojen vuoksi pienemmät virtavedet ovat kirkkaista erämaisista virroista peltojen välissä kulkeviin suoremmiksi raivattuihin puroihin.

Veden ja kalakantojen kartoitukseen ja tilan seurantaan Manu tulee käyttämään aikaa mäti- ja pienpoikasistutusten kannattavuuden arvioinnin perustaksi. Veden laadun mittareita ovat muun muassa lämpötilat ja niiden vaihtelut sekä veden happamuus. Istutustoiminnan tavoitteena on luoda luontaisesti lisääntyviä vaelluskalakantoja ja lisätä intressiryhmien ymmärrystä virtavesien tärkeästä roolista vaelluskalojen luontaisessa lisääntymisessä ja elinympäristönä. Yhteistyö kalatalousalueiden ja osakaskuntien kanssa käsittää myös konsultointia vaka- ja virtavesien kalastussäännöistä virtavesien kunnostus- ja istutustoiminnan lisäksi.

Vesistöjen tilan kartoituksissa Manu toivoo apua maanomistajilta, kalastusalueilta, osakaskunnilta ja virtavesien kunnostuksesta kiinnostuneilta henkilöiltä. Jokitalkkarille voi vinkata halusta vesistökartoituksiin ja -kunnostuksiin sekä rahoittamiseen. Suunnittelu ja toteutustyöhön liittyvien ohjeiden antaminen kuuluu jokitalkkarin toimenkuvaan ja Manu osallistuu jatkuvasti toteutusvaiheisiin.

Kaakon jokitalkkari ja Virho vaihtavat kokemuksiaan kunnostuksista sekä kertynyttä tietoa ja taitoa sekä toimivat tarvittaessa yhteistyössä, kuten tänä keväänä Kymen alueella tehdyissä mäti-istutuksissa. Virho toivottaa Kaakon jokitalkkari -hankkeelle suurta menestystä ja paikallisille intressiryhmille innokkuutta kehittää omia lähivesiään monimuotoisina ekosysteemeinä.

Teksti ja kuva: Jouni Simola



Palaa takaisin