Kuva: Olli Toivonen
Olli Toivonen, Juhani Piri ja Ari Hallikainen sähkökalastavat Vantaanjoen pääuomaa Virhon kunnostamalla paikalla, jossa meritaimenet kutevat vuosittain ja poikasia syntyy hyvin.

Virho sähkökalasti syyskuussa perinteiseen tapaan Vantaanjoen- ja Karjaanjoen vesistöjä. Vantaanjoen 11 paikalla kalastettiin yhteensä 13 koealaa. Kukin koeala kalastettiin yhden poistopyynnin menetelmällä. Useimmat kalastetut paikat olivat Virhon kunnostamia paikkoja, joissa syksyllä 2012 havaittiin paikallisten, tai merivaelluksen tehneiden taimenten kutua. Lisäksi kolmea kunnostamatonta paikkaa kalastettiin kalaston inventointimielessä. Vantaanjoen pääuoman latvaa kalastettiin useana vuotena tapahtuneen kuivumisen vaikutuksen selvittämiseksi.

Kuva: Olli Toivonen
Sähkökalastusta Virhon kunnostamalla sivupurolla, jossa meritaimenia on kutenut useana vuotena ja poikasia syntyy hyvin.

1. Hausjärvellä 100 km päässä merestä kalastettiin kaksi koealaa alueelta, johon Virho rakensi vuonna 2012 kutusoraikkoja joilla jo samana vuonna havaittiin taimenen kutua.

1.a. Ensimmäisen koealan pituus oli 40 m ja leveys 1,8 m. Taimenia löytyi 19 kpl joista nollikkaita (0+-ikäisiä, eli yksikesäisiä) 4 kpl. Muita lajeja ei löytynyt.

1.b. Toisen koealan pituus oli 30 m ja leveys 1,6 m. Taimenia löytyi 23 kpl, joista nollikkaita oli 16 kpl. Muita lajeja ei löytynyt.

Kuva: Olli Toivonen
Taimenen yksikesäisiä (0+-ikäisiä) 8-10 cm pituisia poikasia. Nollikkaita.

2. Hausjärvellä Erkylänjärven alapuolisessa pääuomassa, n. 99 km päässä merestä kalastettiin kaksi koealaa alueella, johon 2000-luvun alussa tehtiin viranomaiskunnostuksia. Tuolla alueella uoma on kuivunut kokonaan vuosina 2002, 2003, 2006 ja 2010 ja oli syytä epäillä, että taimenia ei noilla alueilla ole enää ollenkaan. Taimenia ei myöskään löytynyt kummaltakaan alueelta. Alueelta löytyi kuitenkin hauki, särki, ahven, kivisimppu ja made, jotka ovat ilmeisesti laskeutuneet alueelle Erkylänjärvestä uoman kuivumisen jälkeen.

3. Riihimäellä 95 km päässä merestä kalastettiin pientä sivupuroa, jota ei ole kunnostettu, mutta jossa on muista syistä hieman soraa. Koealan pituus oli 35 m ja leveys 0,5 m. Taimenia löytyi 2 kpl, jotka molemmat olivat nollikkaita.

4. Hausjärvellä 86 km päässä merestä kalastettiin Virhon kunnostaman puron latvaa, jossa on käynyt meritaimeniakin, mutta ei vuonna 2012, jolloin alueelta löytyi ainoastaan yksi taimenen kutupesä. Koealan pituus 20 m ja leveys 1 m. Taimenia ei löytynyt. Löytyi kuitenkin yksi made ja puronahkiaisia.

5. Em. puroa kalastettiin myös alempana Riihimäellä n. 84 km päässä merestä alueella, jota Virho on kunnostanut monena vuotena ja jossa myös meritaimenet ovat kuteneet useana vuotena, myös syksyllä 2012. Koealan pituus oli 29 m ja leveys 1,8 m. Taimenia löytyi 17 kpl, joista nollikkaita 6 kpl. Lisäksi löytyi kaksi madetta.

6. Hyvinkäällä 82 km päässä mereltä kalastettiin sivujokea, jota Virho on kunnostanut monena vuotena ja jossa on monena vuotena kutenut meritaimenia, myös vuonna 2012. Sähkökalastuksen aikaan sivujoki kärsi kovasta kuivuudesta ja virtaama oli vain runsaat 10 l/s. Koealan pituus oli 45 m ja leveys 1,8 m. 1-vuotiaita taimenia löytyi 12 kpl, mutta nollikkaita ei löytynyt ollenkaan. Nollikkaita oli paikalla nähty aiemmin kesällä, mutta mahdollisesti ne olivat kuivuuden takia siirtyneet syvemmille alueille, tai jopa kuolleet. Lisäksi löytyi ahvenia, mateita, kivisimppuja ja pikkunahkiaisia.

Kuva: Olli Toivonen
1-vuotias taimen.

7. Nurmijärvellä 60 km päässä merestä kalastettiin pääuoman koskea, jota Virho on kunnostanut monena vuotena ja jossa kymmenkunta vuotta on kutenut myös meritaimenia. Sähkökalastus tehtiin Virhon vuonna 2012 tekemällä soraikolla ja sen alapuolella. Koealan pituus oli 20 m ja leveys 7 m. Taimenia löytyi 26 kpl, joista nollikkaita oli 20 kpl. Lisäksi löytyi kivisimppuja ja täplärapu.

8. Lopella 95 km päässä merestä kalastettiin kunnostamattoman sivujoen kunnostamatonta sivupuroa sen kalaston inventoimiseksi. Koealalta löytyi kaksi madetta.

9. Tuusulassa 58 km päässä merestä kalastettiin Virhon kunnostamaa sivujoen paikkaa, jossa vuonna 2012 mahdollisesti kuti meritaimenia, taimenia joka tapauksessa. Koealan pituus 20 m ja leveys 8 m. Taimenia löytyi 41 kpl, joista nollikkaita 35 kpl. Lisäksi löytyi kivisimppuja ja purokatkoja.

10. Tuusulassa 37 km päässä merestä kalastettiin kunnostamatonta sivupuroa sen kalaston inventoimiseksi. Koealan pituus 60 m ja leveys 2 m. Taimenia löytyi 18 kpl, joista nollikkaita 3 kpl. Lisäksi löytyi ahvenia ja kivisimppuja.

Kuva: Olli Toivonen
Nollikkaita,1-vuotiaita ja vanhempia taimenia.

11. Vantaalla 20 km päässä merestä kalastettiin sivupuroa inventointimielessä alueelta, jonne Virho rakensi kutusoraikkoja vuonna 2013. Koealan pituus oli 50 m ja leveys 2,5 m. Taimenia löytyi 8 kpl, joista nollikkaita 1 kpl. Lisäksi löytyi hauki, kivennuoliaisia ja purokatkoja.

Kuva: Olli Toivonen
Mittauksen ja punnituksen jälkeen sähkökalastetut kalat vapautetaan.

Virhon lisäksi Vantaanjokea sähkökalasti tänä vuonna ainoastaan RKTL Vantaanjoen alimmalla sivupurolla Longinojalla, josta löytyi hyviä taimenen poikastiheyksiä. Longinojaa ovat vuosien mittaan kunnostaneet SKES, Virho, Helsingin kaupunki ja Uudenmaan Ely-keskus.

Kuva: Olli Toivonen
Vantaanjoen taimen.

Yhteenvetona tämän vuotisten sähkökalastustuloksien perusteella voi todeta, että edellisen syksyn kudusta peräisin olevia taimenen poikasia löytyi Vantaanjoen vesistöstä hyvin, samoin vanhempia taimenia. Parhaiten taimenia löytyi jätevesipäästöiltä suojassa olevilta kunnostetuilta sivujoilta, –puroilta ja pääuoman koskilta.

Useita kertoja kokonaan kuivuneen uoman sähkökalastuksessa Vantaanjoen latvoilla havaittiin taimenen häviäminen kokonaan toistuvasti kuivuvalta alueelta.

Myös kovasta kuivuudesta sähkökalastushetkellä kärsineellä sivujoella havaittiin taimenen nollikkaiden puuttuminen kokonaan, vaikka niitä oli koekalastuspaikalla nähty aiemmin kesällä, kun virtaama oli suurempi.

Teksti: Kari Stenholm
Kuvat: Olli Toivonen