Kuva: Kari Stenholm
Vantaanjoen latvoille toukokuussa rakennettu kutusoraikko 2.8. kuvattuna.
Virhon työllisyyttä edistävä virtavesikunnostusprojekti eli ns. työllisyysprojekti tekee perinteiseen tapaan kalataloudellisia kunnostuksia parhaillaan Vantaanjoen- ja Karjaanjoen vesistöissä.
Karjaanjoella kunnostuksia tekee neljä virtavesikunnostajaa ja Vantaanjoella kahdeksan. Kunnostustöitä johtaa Virhon Olli Toivonen.
Vantaanjoen kunnostukset suunnataan alueille, joilla tehtävillä kunnostuksilla Vantaanjoen vesistöä voidaan tehokkaimmin auttaa. Näillä alueilla on pääosin hyvä vedenlaatu ja niillä ei tapahdu jätevesipäästöjä, tai ainakin jätevesipäästöalueet ovat kaukana. Myös kaavoitus ja muu maankäyttö on otettu huomioon. Tällä tavoin Virho kunnostaa suunnitelmallisesti Vantaanjoen vesistöä sen kunnostuskelpoisilla alueilla, samaan aikaan kun tiedottamisella ja muulla suojelutyöllä pienennetään jätevesien ja muiden ongelmien vaivaamaa aluetta.
Vantaanjoen vesistössä kunnostukset aloitettiin huhtikuussa Vantaanjoen latvoilla Selänojan haarassa Hausjärvellä, jonne rakennettiin kutusoraikkoja ja poikaskivikoita. Selänojan jälkeen on kunnostettu Epranojaa Riihimäellä ja Palojokea Hyvinkäällä, joille niin ikään rakennettiin kutusoraikkoja ja poikaskivikoita.
Parhaillaan rakennetaan kutusoraikkoja pääuoman Nukarinkoskelle Nurmijärvelle. Nukarinkoskelle rakennetaan tänä kesänä kutusoraikkoja vielä myös toiselle alueelle.
Nukarinkosken jälkeen kunnostetaan Palojokea Tuusulassa.
Lisäksi huolletaan aikaisempina vuosina rakennettuja kutusoraikkoja.
Kuva: Olli Toivonen
Kunnostukset aloitettiin huhtikuussa.
Kuva: Kari Stenholm
Tyypillinen kunnostustulos; suvannon alapuolelle on rakennettu kutusoraikko ja sen alapuolelle poikaskivikko. Kutuaikana emokalat pääsevät nopeasti yläpuoliseen suvantoon suojaan ja poikasten kuoriuduttua poikaset pääsevät helposti poikaskivikon suojiin.
Kuva: Kari Stenholm
Toukokuussa rakennettu kutusoraikko 2.8. kuvattuna.
Kuva: Olli Toivonen
Kutusoraikon ja poikaskivikon rakennusta sivujoella lähellä rakennettua ympäristöä.
Kuva: Olli Toivonen
Taimenen nollikas on tullut tutustumaan uuteen kutusoraikkoon.
Kuva: Olli Toivonen
Soraa tuodaan Nukarinkoskelle.
Normaalisti materiaalit kuljetetaan uoman varteen jo talvella, mutta Nukarinkoskelle sora tuotiin vasta kesällä, koska matkalla uoman varteen on liian jyrkkiä mäkiä liukkaalla lumisella ja jäisellä uralla kuljetettavaksi. Materiaalien kuljetuksesta talvella voi lukea täältä.
Kuva: Kari Stenholm
Rekkakuormallinen, 25 m3, soraa Nukarinkosken rannalla vaikean traktorikuljetuksen jälkeen.
Kuva: Olli Toivonen
Kivikon hienosäätöä Nukarinkoskella ennen soraikon rakentamista.
Kuva: Olli Toivonen
Soraa siirretään Nukarinkosken leveään uomaan köysiradan avulla.
Kuva: Kari Stenholm
Valmista kutusoraikkoa Nukarinkoskella.
Kuva: Kari Stenholm
Isojen kalojen kutusoraikko Nukarinkoskella.
Teksti: Kari Stenholm
Kuvat: Olli Toivonen ja Kari Stenholm
Palaa takaisin