Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.


Virho kunnostaa Vantaanjoen vesistöä02.8.2013

ei kuvaa
Kuva: Kari Stenholm
Vantaanjoen latvoille toukokuussa rakennettu kutusoraikko 2.8. kuvattuna.


Virhon työllisyyttä edistävä virtavesikunnostusprojekti eli ns. työllisyysprojekti tekee perinteiseen tapaan kalataloudellisia kunnostuksia parhaillaan Vantaanjoen- ja Karjaanjoen vesistöissä.

Karjaanjoella kunnostuksia tekee neljä virtavesikunnostajaa ja Vantaanjoella kahdeksan. Kunnostustöitä johtaa Virhon Olli Toivonen.

Vantaanjoen kunnostukset suunnataan alueille, joilla tehtävillä kunnostuksilla Vantaanjoen vesistöä voidaan tehokkaimmin auttaa. Näillä alueilla on pääosin hyvä vedenlaatu ja niillä ei tapahdu jätevesipäästöjä, tai ainakin jätevesipäästöalueet ovat kaukana. Myös kaavoitus ja muu maankäyttö on otettu huomioon. Tällä tavoin Virho kunnostaa suunnitelmallisesti Vantaanjoen vesistöä sen kunnostuskelpoisilla alueilla, samaan aikaan kun tiedottamisella ja muulla suojelutyöllä pienennetään jätevesien ja muiden ongelmien vaivaamaa aluetta.

Vantaanjoen vesistössä kunnostukset aloitettiin huhtikuussa Vantaanjoen latvoilla Selänojan haarassa Hausjärvellä, jonne rakennettiin kutusoraikkoja ja poikaskivikoita. Selänojan jälkeen on kunnostettu Epranojaa Riihimäellä ja Palojokea Hyvinkäällä, joille niin ikään rakennettiin kutusoraikkoja ja poikaskivikoita.

Parhaillaan rakennetaan kutusoraikkoja pääuoman Nukarinkoskelle Nurmijärvelle. Nukarinkoskelle rakennetaan tänä kesänä kutusoraikkoja vielä myös toiselle alueelle.

Nukarinkosken jälkeen kunnostetaan Palojokea Tuusulassa.

Lisäksi huolletaan aikaisempina vuosina rakennettuja kutusoraikkoja.

ei kuvaa
Kuva: Olli Toivonen
Kunnostukset aloitettiin huhtikuussa.


ei kuvaa
Kuva: Kari Stenholm
Tyypillinen kunnostustulos; suvannon alapuolelle on rakennettu kutusoraikko ja sen alapuolelle poikaskivikko. Kutuaikana emokalat pääsevät nopeasti yläpuoliseen suvantoon suojaan ja poikasten kuoriuduttua poikaset pääsevät helposti poikaskivikon suojiin.


ei kuvaa
Kuva: Kari Stenholm
Toukokuussa rakennettu kutusoraikko 2.8. kuvattuna.


ei kuvaa
Kuva: Olli Toivonen
Kutusoraikon ja poikaskivikon rakennusta sivujoella lähellä rakennettua ympäristöä.


ei kuvaa
Kuva: Olli Toivonen
Taimenen nollikas on tullut tutustumaan uuteen kutusoraikkoon.


ei kuvaa
Kuva: Olli Toivonen
Soraa tuodaan Nukarinkoskelle.

Normaalisti materiaalit kuljetetaan uoman varteen jo talvella, mutta Nukarinkoskelle sora tuotiin vasta kesällä, koska matkalla uoman varteen on liian jyrkkiä mäkiä liukkaalla lumisella ja jäisellä uralla kuljetettavaksi. Materiaalien kuljetuksesta talvella voi lukea täältä.


ei kuvaa
Kuva: Kari Stenholm
Rekkakuormallinen, 25 m3, soraa Nukarinkosken rannalla vaikean traktorikuljetuksen jälkeen.


ei kuvaa
Kuva: Olli Toivonen
Kivikon hienosäätöä Nukarinkoskella ennen soraikon rakentamista.


ei kuvaa
Kuva: Olli Toivonen
Soraa siirretään Nukarinkosken leveään uomaan köysiradan avulla.


ei kuvaa
Kuva: Kari Stenholm
Valmista kutusoraikkoa Nukarinkoskella.


ei kuvaa
Kuva: Kari Stenholm
Isojen kalojen kutusoraikko Nukarinkoskella.


Teksti: Kari Stenholm
Kuvat: Olli Toivonen ja Kari Stenholm



Palaa takaisin