Kuva: Kari Stenholm

Edellisten vuosien tapaan Virhon työllisyyttä edistävä virtavesikunnostusprojekti eli ns. työllisyysprojekti teki laajoja kalataloudellisia kunnostuksia Vantaanjoen- ja Karjaanjoen vesistöissä vuonna 2012.

Kuva: Olli Toivonen
Kunnostusmateriaalien kuljetusuraa aurataan helmikuussa 2012.

Kuva: Olli Toivonen
Kunnostusten talvisista valmisteluista voi lukea täältä.

Kuva: Olli Toivonen
Vantaanjoella alkukesällä tehdyistä kunnostuksista voi lukea täältä.

Työllisyysprojektia vetää iktyonomi Olli Toivonen ja työvoimana on työvoimatoimistoista palkattuja virtavesikunnostuksiin motivoituneita työttömiä työnhakijoita, jotka palkataan valtion työllistämisvaroilla, sekä harjoitteluaan suorittavia alan opiskelijoita.

Työllisyysprojekti kunnosti vuonna 2012 Vantaanjoen vesistöä varsinaisesti 7 kuukautta, mutta suunnitteluineen ja valmisteluineen projekti kesti 12 kuukautta.

Rahoitus materiaalien hankintaan saatiin pääosin Uudenmaan- ja Hämeen Ely-keskusten kalatalousyksiköiden myöntämistä kalastuskorttivaroista.

Nukarin-, Raalan osakaskuntien vesialueelle tehdyn kunnostuksen materiaalihankinnoista rahoitti lähes puolet Nukarin- ja Raalan osakaskunnat.

Viranomaisten ja vesialueiden omistajien antaman rahoituksen lisäksi virtavesikunnostuksissa tarvitaan myös Virhon omarahoitusta. Omarahoitusosuus on saatu pääosin kalamiesten lahjoituksina heidän järjestämiensä nettihuutokauppojen tuotoista. Kalamiesten lahjoitusvaroilla on hankittu myös talkookunnostusten materiaaleja. Nettihuutokauppoja ovat järjestäneet Kalamies.com (linkki uuden huutokaupan ilmoitukseen täältä) ja Perhokalastajat.net (linkki uuden huutokaupan ilmoitukseen täältä)-nettiportaalit.

Tänä vuonna rahoitusta saatiin myös uudelta taholta, Rapala-rahastolta, joka myönsi Virhon Vantaanjoen kunnostuksiin merkittävän avustuksen. Rapala Oyj yhdessä Normark Suomi Oy:n kanssa haluaa omalta osaltaan tukea kalavesien kunnostustoimenpiteitä Rapala-rahastolla, jonka tarkoituksena on jakaa vuosittain apurahoja kalastusmahdollisuuksien kehittämiseen ja niihin liittyvän vapaaehtoistyön ja tutkimuksen tukemiseen.

Lisäksi Virhon jäsenet tekevät paljon talkootyötä virtavesikunnostusprojektin pyörittämiseksi.

Virho kiittää kaikkia rahoittajiaan!

Kuva: Kari Stenholm
Sorakasa kunnostuspaikan äärellä Nukarinkoskella.

Kuva: Olli Toivonen
Kutusoraikkoa rakennetaan Nukarinkoskella.

Kuva: Olli Toivonen

Kuva: Olli Toivonen

Kuva: Olli Toivonen
Valmis kutusoraikko Nukarinkoskella.

Kuva: Kari Stenholm
Toinen valmis kutusoraikko Nukarinkoskella.

Kuva:Kari Stenholm
Kolmas valmis kutusoraikko Nukarinkoskella.

Vantaanjoen vesistöön rakennettiin vuonna 2012 kutusoraikkoja ja poikaskivikoita seuraavasti:

Vantaanjoen pääuoman toiseen latvahaaraan Selänojaan Hausjärvellä rakennettiin kutusoraikkoja 200 m² ja poikaskivikoita 152 m². Lisäksi alueella olevaa kivipatoa tiivistettiin niin, että vesi ei enää virtaa padon läpi, vaan sen yli. Myös padon alapuolista vedenpintaa nostettiin noin 20-30 senttiä. Nyt kalat pääsevät nousemaan padon yli ylävirtaan.

Erkylänlukkojenpurolla Riihimäellä kuljetettiin kutusoraa uoman varteen aiemmin rakennettujen kutusoraikkojen korjaukseen 2-3 m³. Soralla korjataan kutusoraikkoja vuonna 2013.

Palojokeen Hyvinkäällä rakennettiin uoman eroosiosuojauksia kiveämällä. Kiviä käytettiin 25 m³.

Palojokeen Tuusulassa rakennettiin 60 m² kutusoraikkoja.

Paalijokeen Hyvinkäällä rakennettiin 13 m² kutusoraikkoja ja 100 m² poikaskivikoita.

Pääuomaan Nukarinkoskella Nurmijärvellä rakennettiin n. 200 m² kutusoraikkoja.

Virhon kunnostukset tehdään pääosin uomia, uomien reunoja ja maastoa säästävänä käsityönä.

Materiaalien kuljetukseen käytetään raskaita koneita, rekkoja, kauhakuormaajia, etukuormaajia jne. Materiaalit kuljetetaan pääosin talvella roudan aikana, jolloin maasto kantaa raskaat koneet ja maasto myös säästyy vaurioilta. Kuljetusuralta aurataan ensin lumi pois, jonka jälkeen maan annetaan uralla jäätyä jonkun aikaa, jonka jälkeen routa kantaa raskaat koneet.

Virhon Vantaanjoen kunnostukset suunnataan alueille, joilla tehtävillä kunnostuksilla vesistöä voidaan tehokkaimmin auttaa. Kunnostuksia suunniteltaessa otetaan huomioon mm. alueen veden laatu, siellä aikaisemmin mahdollisesti tehdyt kunnostukset, sekä alueella elävä taimenpopulaatio. Virhon hyvällä Vantaanjoen jätevesipäästöpaikkojen tuntemuksella voidaan varmistaa kunnostuspaikkojen riittävän hyvä vedenlaatu. Tyypillisesti kunnostusalueilla ei tapahdu jätevesipäästöjä, tai ne tapahtuvat kaukana, tai jätevesipäästöt ovat poistumassa alueelta. Tällä tavoin kunnostetaan suunnitelmallisesti Vantaanjoen vesistöä sen kunnostuskelpoisilla alueilla, samaan aikaan kun valistuksella, lausunnoilla, keskusteluilla haitan aiheuttajien ja valvovien virkamiesten kanssa ja muulla suojelutyöllä pienennetään jätevesien ja muiden ongelmien vaivaamaa aluetta.

Em. kunnostustyöllä sekä paikallisten, että merivaelluksen tehneiden taimenten kutualue on vuosien mittaan laajentunut, mutta Vantaanjoella on edelleen paljon pahoja ongelmia, jotka haittaavat Vantaanjoen elpymistä. Ongelmista voi lukea Vantaanjoki vuonna 2011-raportista täältä.

Virhon Vantaanjoen kunnostusten aikana runsaassa 10 vuodessa meritaimenten luonnonlisääntymisen alue on laajentunut Vantaankoskelta, 17 km päässä merestä, 95 km päähän merestä Vantaanjoen yläjuoksulle. Tämän syksyn hyvistä kutuhavainnoista voi lukea täältä.

Kuva: Olli Toivonen
Valmiita kutusoraikkoja sivujoella.

Kuva: Kari Stenholm
Valmis kutusoraikko latvapurolla.

Kuva: Kari Stenholm
Kunnostettu latvapuro.

Virhon Vantaanjoella aiempina vuosina tekemistä kunnostuksista voi lukea täältä.

Teksti: Kari Stenholm
Valokuvat: Olli Toivonen ja Kari Stenholm