Virtavesien hoitoyhdistys istutti vuonna 2012 yhteensä 51 100 kappaletta taimenen silmäpisteasteella olevaa mätijyvää ja 65 000 kappaletta lohen vastakuoriutunutta ruskuaispussipoikasta. Yhteensä lohikalojen alkuja istutettiin talkoovoimin 116 110 kappaletta, joka koostui 22 litrasta silmäpisteasteella olevaa mätiä. Eteenpäin muiden istutettavaksi välitettiin lisäksi 28 litraa, eli yhteensä yli 122 000 kappaletta lohen mätimunia.

Vuonna 2012 kotiutusistutuksia tehtiin 12 eri vesistöön kuuden eri kunnan ja kaupungin alueelle Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa tarkoituksena palauttaa näihin luontaisesti lisääntyvät lohikalakannat. Näissä erillisiä istutuskohteita oli yhteensä 29 kappaletta.

Taimenen mätiä istutettiin tänä vuonna yhteensä 54 mätirasiassa. Lohi sen sijaan haudottiin Virhon Karjaanjoen vesistön mätihautomolla poikasiksi asti, ennen sen istuttamista kotiutusistutuskohteisiin.

Virho hankki istutettavaa taimenen mätiä yhteensä 7 litraa. Kaikki vuonna 2011 hankittu taimenen mäti oli uusimaalaista Ingarskilanjoen kantaa ja viljelylaitoksella käsitelty ns. alitzariini-värjäyksellä. Tämä mahdollistaa kyseisten istukkaiden tunnistamisen tulevaisuudessa luonnonkaloista esimerkiksi merialueen saaliista. Tarvittaessa tunnistaminen tapahtuu taimenten pään sisällä olevia otoliittejä, eli kuuloluita tutkimalla. Värjäys jättää puun vuosirenkaiden tapaan merkin luutuvaan otoliittiin.

Taimenen ohella istutettiin myös Nevajoen kannan lohta, jonka mätiä Virho hankki ensin litran verran. Myöhemmin RKTL:n Laukaan kalanviljelylaitokselta saatiin lahjoituksena mätiä käytettäväksi yleishyödyllisiin istutuksiin yhteensä 42 litraa, joka sisälsi 187 278 mätimunaa. Taimenen mädin tapaan, myös lohen mäti oli alitzariini –värjäyksellä käsiteltyä.

Lahjoitusmädistä valtaosa päätettiin lahjoittaa eteenpäin, jotta se saataisiin istutettua mahdollisimman hyville elinalueille ja ennen kaikkea useampaan eri potentiaaliseen entiseen vaelluskalavesistöön.

Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys teki lohi-istutuksia itäisellä Uudellamaalla mereen laskeviin Musti- ja Porvoonjoen vesistöihin. Aiemmista vuosista poiketen Koskenkylänjoen vesistöön ei tänä vuonna istutettu lainkaan lohen mätiä, jotta joessa tänä vuonna tehtävillä koekalastuksilla saataisiin realistinen kuva lohikalojen luonnontuotannosta.

Itäisimmät Virhon eteenpäin lahjoittamat lohi-istukkaat istutettiin Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen toimesta Urpalanjokeen, joka laskee Venäjän puolella Viipurinlahteen. Jokeen on istutettu hyvällä menestyksellä pienempiä määriä lohen mätiä jo parina edellisenä vuotena osana Urpalanjokialueen kehittämishanketta. Mädin ohella jokeen on tehty myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) yleishyödyllisiä lohi-istutuksia vanhemmilla poikasilla.

Virhon osuus lahjoituksena saadusta lohen mädistä haudottiin tänä vuonna ruskuaispussipoikasiksi asti Karjaanjoen vesistön mätihautomolla. Poikaset istutettiin toukokuussa Karjaanjoen vesistön laskujoen Mustionjoen alueelle sekä Saaristomereen laskevaan Kiskonjokeen, joka virtaa alajuoksullaan paikoin Varsinais-Suomen ja Uudenmaan rajajokena. Mustionjoen alueella istutuskohteita oli viisi ja Kiskonjoessa kaksi.

Näissä kahdessa joessa elävät myös Etelä-Suomen viimeiset tunnetut luonnonvaraiset raakun, eli jokihelmisimpukan populaatiot. Raakku on lisääntymisessään riippuvainen lohen ja/tai taimenen (poikasista), joka on osaltaan kaventanut lajin elinalaa alkuperäisten vaelluskalakantojen tuhoutumisen myötä. Virhon näihin jokiin tekemien lohi-istutusten tavoitteena on paitsi palauttaa luonnonvaraisesti lisääntyvät lohikannat, myös samalla parantaa tilapäisesti ja toivottavasti pidemmässäkin juoksussa uhanalaisten raakkukantojen lisääntymismahdollisuuksia.

Itäisimmät Virhon istutuskohteet olivat tänäkin vuonna Länsi-Helsingissä virtaavia kaupunkipuroja ja läntisimmät vastaavasti Kiskonjoen alajuoksulla nykyisessä Salon kaupungissa (aiemmin Perniötä) Varsinais-Suomessa. Istutuskohteiden painopiste säilyi silti edelleen läntisen Uudenmaan suurkunta Raaseporin pienissä mereen laskevissa vesistöissä.

Virhon istutuksia täydensivät totuttuun tapaan Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen uuden Jokitalkkarit-hankkeen itäisellä Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä tekemät kotiutusistutukset. Uuden hankkeen kohdejokina ovat Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki ja Taasianjoki, joista Sipoonjokea lukuun ottamatta kaikkiin tehtiin hankkeen toimesta lohikalojen kotiutusistutuksia tänä keväänä. Yhdistysten hedelmällinen yhteistyö on jatkunut jo useita vuosia erinomaisella menestyksellä.

Vesistöissä kevään ja kevätkesän mädin suojana olleita rasioita ryhdyttiin keräämään takaisin talteen touko-kesäkuun taitteessa, kun mädin voitiin todeta lopulta kuoriutuneen poikasiksi, jotka olivat jo jättäneet rasiat. Viimeisetkin rasiat noudettiin lopulta heinäkuun puolella.

Vuoden 2012 istutustulos oli jälleen taimenen osalta erinomainen. Ainoastaan muutamassa kohteessa oli havaittavissa linjasta poikkeavasti heikompia kuoriutumistuloksia, joskin näissäkin kuoriutuminen oli onnistunut silti pääasiassa verraten hyvin. Poikasilla tehtyjen lohi-istutusten tarkempia väliaikatuloksia saadaan sen sijaan odottaa mahdollisiin tulevien vuosien koekalastuksiin saakka.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouden vastuualue on myöntänyt tänäkin vuonna merkittävää tukea Virhon kotiutusistutusten toteuttamiseen Kalatalouden edistämisvaroista. Niillä on mm. tehty istutuksiin tarvittavia hankintoja ja katettu istutuskustannuksia.

RKTL:n Laukaan kalanviljelylaitoksen ystävällinen henkilökunta lahjoitti tänäkin vuonna huomattavan erän ylimääräiseksi jäänyttä lohen mätiä käytettäväksi kotiutusistutuksiin. Tutkimuslaitoksen Helsingin toimipisteestä saatiin vastaavasti materiaaliapua poikasistutusten toteuttamiseen.

Vuosien 2012 - 2008 istutusten tarkemmat tiedot löytyvät istutus-tiedostosta.

Virhon aikaisemmat istutukset vuosilta 2003 - 2007 on kerätty tänne.

Tiedoston avaamiseen tarvitset Acrobat-lukuohjelman, jonka voit ladata ilmaiseksi Adoben kotisivulta.

Teksti: Aki Janatuinen
Kuvat: Aki Janatuinen, Pasi Miettinen