Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.


Virho ja SLL lausuivat Ingarskilanjoen varteen suunnitellun golf-kentän vaikutuksista21.11.2011

Inkooseen Ingarskilanjoen varteen on suunniteltu laajaa golf-kenttää, joka hakee vesilain mukaista lupaa rakentamisaikaisille vaikutuksille ja vedenotolle Ingarskilanjoesta. Virho lausui yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin kanssa hakemuksesta Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle.

Lupahakemus löytyy AVI:n sivuilta pdf-muodossa.

Järjestöjen yhteinen lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan SLL:n sivuilta. Alla on AVI:in lähtenyt lausunto kopioituna. Lausuntoa saatetaan vielä myöhemmin täydentää tarpeen mukaan.

"Lausunto golfkentän rakentamisesta ja veden johtamisesta Ingarskilajoesta

(18.11.2011)

Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 18.11.2011

Viitaten kuulutukseenne ESAVI/131/04.09/2011
Viitaten saamaamme jatkoaikaan


Lausunto golfkentän rakentamisesta ja veden johtamisesta Ingarskilajoesta


Hanketta on aikaisemmin tarkasteltu paikallisyhdistyksemme Ingå-Sjundeå Miljöförening rf – Inkoon-Siuntion Ympäristöyhdistys ry:n lausunnossa. Yhdistys vastusti lupaa.

Sen lisäksi Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja Virtavesien hoitoyhdistys toteavat asiasta seuraavaa. Toissijaisesti tässä on esitetty myös lupaehtoihin liittyviä näkökohtia siltä varalta, että lupa kuitenkin annettaisiin.

Alueen kalaston monipuolisuus

Ingarskilanjoen kalasto on huomattavasti monipuolisempi, kuin hakija on antanut ymmärtää. Pelkästään vaelluskaloista jokeen nousevat mainittujen lajien lisäksi vaellussiika, vimpa ja ympyräsuinen nahkiainen, joiden lisääntymisalueena joki toimii. Kalojen lisäksi joessa elää rapuja, joilla on paikallisesti taloudellista merkitystä, purokatkoja ym.

Suunniteltu golfkenttä sijoittuu välittömästi Ingarskilanjoessa sijaitsevien vaelluskalojen – ennen kaikkea meritaimenen – tärkeiden kutu- ja poikastuotantoalueiden Knutsivirran, Dorgersin virtapaikan ja Dorgersinkosken kohdalle. Näin ollen alueella tehtävät toimet, jotka vaikuttavat virtaamaan ja vedenlaatuun vaikuttavat suoraan näiden virta-alueiden fyysisiin elinolosuhteisiin, erityisesti taimenen ja rapujen lisääntymisoloihin ja poikastuotantoon.

Stormosseninpuro

Golfkentän vedenotto Stormosseninpurosta on pois Ingarskilanjoesta. Suolta laskevan osin pohjavesivaikutteisen veden laatu olisi todennäköisesti metsäisen valuma-alueen ansiosta parempi, kuin suurimman osan vastaavista muista jokeen elintärkeää lisävirtaamaa tuovista puroista. Sinällään sillä lienee ainakin paikallista merkitystä alivirtaama-aikaisen laimennuksenkin osalta. Hakijan selvityksestä ei käy myöskään tarkemmin ilmi, voisiko Stormosseninpuro itsessään missä määrin soveltua taimenen poikastuotantoon, koska siinä on jatkuva alivirtaama.

Vedenotto

Jokien pienet vesivirtaamat ovat kesällä tavallisia. Vedenotto kesällä aikaistaisi ja pidentäisi kuivia jaksoja. Se vaikuttaa hyvin haitallisesti joen vesieliöstöön ja nimenomaan taimenkantaan.

Hakemuksesta ei selviä kaikkien toimijoiden joesta kasteluun tai muuhun käyttöön ottama veden kokonaismäärä. Tämä olisi tärkeä tieto yhteisvaikutusten arvioimiseksi.

Hakemuksesta ei myöskään selviä, minkä vähimmäisvirtaaman arvokas kalasto vaatii pysyäkseen hengissä.

Vedenottolupa on sidottava Ingarskilanjoen mitattuun virtaamaan ja vedenotolle tulee määrätä maksimi määrä prosenttirajana virtaamasta sekä vuorokausikeskiarvolla että hetkellisesti. Tällä turvataan se, että vedenotolla ei hetkellisesti liikaa alenneta joen virtaamaa ja aiheuteta esimerkiksi vaelluskalojen mädin tai poikasten jäämistä kuiville alapuolisilla poikastuotantoalueilla.

Alivirtaama-aikaista vedenottoa ei tule sallia missään olosuhteissa. Vedenottoon tulee asettaa mitattuun virtaamaan sidottu alaraja, jolloin vedenotto pitää välittömästi lopettaa virtaaman laskettua tämän raja-arvon alapuolelle. Kyseinen raja-arvo tulee asettaa riittävän korkealle, jotta ylivirtaaman ulkopuolella tehtävästä vedenotosta ei synny liian nopeata virtaaman laskua kriittiselle alivirtaamatasolle.

Esitämme, että
- enimmäisoton pitäisi olla korkeintaan 3000 m3/vrk
- vedenoton pitäisi tapahtua vain keväällä 1.4. - 15.5. (ei siis 31.5. asti) ja kun mitattu virtaama on vähintään 0,1 m3/s
- alivirtaamatilanteessa vedenottoa joesta ei missään nimessä tule tapahtua lainkaan
- virtaamaa seuraisi jatkuvatoiminen mittari, johon sidottu laite pysäyttäisi vedenoton automaattisesti, jos lupaehto ylittyy.


Raportointi

Vedenottoon tulee liittää riittävä raportointivelvollisuus päiväkohtaisista ottomääristä.

Pumppausalue

Pumppausalueen sijainti ja pumppauslaitteiston asennus on toteutettava niin, että kalojen ja rapujen joutuminen pumppausletkuun on estetty. Pumppausalue tulee myös sijoittaa riittävän varoetäisyyden päähän vaelluskalojen nykyisistä lisääntymisalueista Ingarskilanjoessa. Jos imevää laitteistoa asetetaan jokeen, sitä ei saa asentaa niin, että uoma muuttuisi taimenille vähemmän sopivaksi.

Golfpallojen aiheuttama roskaaminen joessa

Vesistöön lentäneet golfpallot ovat aiheuttaneet ympäristön roskaamista esimerkiksi Espoon Gumbölejoen Mynttilänkoskessa, missä niitä pyörii satoja tai tuhansia kappaleita. Nykyaikaiset pallot eivät hajoa nopeasti ja ne voivat sisältää ympäristölle haitallisia aineita. Tällainen roskaaminen tulee estää.

Golfkentän rakennustyöt

Paikallisen ympäristöviranomaisen kehotuksesta haetaan lupaa myös golfkentän rakennustyölle,
koska maarakennustyöt voivat aiheuttaa veden samentumista Ingarskilanjoessa.

Taimenen kutuaikana ei tule suorittaa maanrakennustöitä joen tai laskuojan lähistöllä.

Rakennusaikana on oltava erityisen huolellinen, ettei kiintoainesta joudu kutusoraikoille. Mielestämme kaikki kentän hulevedet on joko varastoitava altaisiin tai käsiteltävä ennen jokeen johtamista.

Suojavyöhyke tulee merkintä paaluin maastoon ennen rakennustöitä.

Seuranta

Esitämme kalasto-, vesistö- ja pohjavesitarkkailuvelvoitetta (sähkökoekalastus vähintään joka kolmas vuosi).

Töiden aloittamislupa

Valvomattomista ja ohjaamattomista rakennustöistä voi aiheutua suurta vahinkoa yhdelle Suomen tärkeimmästä meritaimenen lisääntymisjoelle. Tätä haittaa ei pysty korvaamaan millään takuusummilla. Työnaloituslupaa ei pidä myöntää.

Täydentäminen

On mahdollista, että täydentämään lausuntoamme vielä myöhemmin. "

Kuva: Aki Janatuinen



Palaa takaisin