Sähkökalastamalla Vantaanjoen sivupurosta pyydetty luonnonkudusta syntynyt 1-kesäinen (0+) taimen.

Vantaanjoki vuonna 2010-raportti on julkaistu.

Raportin mukaan Vantaanjoen vesistö jatkaa hidasta elpymistään, vaikka pahoja ongelmia on edelleen paljon.

Vuoden 2010 kesän ja syksyn pienestä virtaamasta huolimatta Vantaanjokeen nousi melko runsaasti meritaimenia, vaikka heinäkuussa ja elokuun alussa kalojen nousu olikin vähäistä joen pienestä virtaamasta ja veden korkeasta lämpötilasta johtuen. Nousulohien määrä pieneni edellisistä vuosista merkittävästi.

Meritaimenien kutuhavaintoja tehtiin runsaasti eri puolilla Vantaanjoen vesistöä, mutta lohien kudusta ei tehty varmoja havaintoja vuonna 2010.

Luonnonkudusta syntyneitä taimenen poikasia löydettiin runsaasti eri puolilta vesistöä, joiltakin alueilta enemmän kuin ennen. Luonnonkudusta syntyneitä lohen 1-kesäisiä (0+) poikasia löytyi Boffinkoskelta ja Nukarinkoskelta. Luonnonkudusta syntyneitä lohen 1-vuotiaita (1+) poikasia löytyi Pitkäkoskelta ja Ruutinkoskelta.

Mahdollisesti merivaelluksen tehnyt 55 cm pituinen taimen kutee Vantaanjoen sivupurolla n. 80 km päässä merestä

Hitaasta elpymisestä huolimatta Vantaanjoella on edelleen paljon isoja ongelmia. Vuonna 2010 isot ongelmat säilyivät pääosin ennallaan. Jätevesipäästöt Vantaanjoen vesistöön kylläkin kasvoivat parista edellisestä vuodesta selvästi, mutta toisaalta jätevesipäästöt Vantaanjoen edustan merialueelle vähenivät.

Kuvassa puhdistamatonta jätevettä virtaa lyhyen avo-ojan kautta Vantaanjoen pääuomaan Riihimäen jätevesiverkon Karoliinanojan ylivuotopaikalta. Karoliinanojan ylivuotopaikalla on ylivuotoaukko sekaviemärin kyljessä n. 1 km ennen jäteveden puhdistamoa. Tämän ylivuotoaukon korkeudelle noussut sekaviemärivesi virtaa vapaasti avo-ojan kautta Vantaanjoen pääuomaan.

Vantaanjoki vuonna 2010-raportti löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Teksti: Kari Stenholm
Valokuvat: Kari Stenholm ja Aki Janatuinen