Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tutkijat Ari Saura ja Eero Jutila suorittivat vuosittaisen sähkökoekalastuksen Mätäpurolla keskiviikkona 27.10. Virhon aktiiveista koekalastusta ennättivät todistamaan Aki Janatuinen ja Teemu Mökkönen. Etelä-Haagan Kauppalanpuistossa koekalastusta seurasi lisäksi Haagan peruskoulun 5B-luokka opettajansa Kai Pemarin johdolla osana biologian opetustaan. Koululaiset ovat tarkkailleet puron eläimistöä jo useamman vuoden ajan ja rakensivat Kauppalanpuiston taimenille luokan oman nimikkosoraikon kesällä 2009.
Koululaiset Virhon ja Staran edustajilla vahvistettuna seuraamassa tutkijoiden työskentelyä.
Koekalastuksen seuraajien odotukset eivät olleet korkealla, sillä kunnostuksista ja lukuisista havaituista kutukaloista ja -kuopista huolimatta Mätäpuron poikastuotanto on ollut erittäin heikkoa lukuun ottamatta vuosia 2005 ja 2008. Taimenten kutusoraikkojen liettyminen on vakava ongelma koko Mätäpurolla, ja erityisesti Kauppalanpuiston pohjoisosan soraikot ovat tukkeutuneet uhkaavasti viime vuosina.
Kuluvana vuonna puro on lisäksi kärsinyt vakavista jätevesipäästöistä. Syyskuun alussa purossa todettiin pitkään jatkunut jätevesipäästö, joka oli nostanut veden bakteeripitoisuudet Kauppalanpuistossa suosituksiin verrattuna monisatakertaisiksi. Lokakuussa puroon päätyi jälleen runsaasti käsittelemätöntä jätevettä viemäritukoksen seurauksena. Lisäksi Pakilassa johdettiin 13.-15.10. kolmen maalämpökaivon porausjätteet suoraan puroon. Myös puiston kunnostustöitä on tehty vahvistettujen suunnitelmien vastaisesti taimenten kutuaikana. Puistoon rakennetun uuden sillan eroosiosuojaukset on sitä paitsi tehty teräväsärmäisestä ja ennen pitkää puroon sortuvasta kivimurskeesta huolimatta suunnittelun aikana mm. Virholta pyydetyistä ohjeista.
Näin ollen oli iloinen yllätys, että purosta ylipäätään löytyi eläviä taimenia. Kauppalanpuiston pohjoisosasta tutkijoiden haaviin jäi kaikkiaan kymmenkunta pienehköä taimenta, joiden joukossa oli jopa yksi nollikas. Erityisesti 5B-luokan nimikkosoraikolla nähtiin monia taimenia kutupuuhissa. Sen sijaan kaupungin vuonna 2007 puiston alaosaan rakennuttamasta tekokoskesta ei ole viime aikoina saatu lainkaan taimenhavaintoja. Juuri tämä alue onkin eniten kärsinyt jatkuvista jätevesivuodoista.
Myös Mätäpuron yläjuoksulta saatiin muutama taimenhavainto, joten laji yhä sinnittelee tässä Suomen urbaaneimmassa taimenpurossa. Mätäpurolla on kuitenkin erittäin vakavia vedenlaatuun ja kiintoaineskuormitukseen liittyviä ongelmia, jotka laskevat sen arvoa kaupunkilaisten luontokohteena ja uhkaavat sen taimenkannan tulevaisuutta. Jätevesipäästöt on saatava hallintaan tai komean paluun lähes Helsingin keskustaan tehnyt taimen tulee pian katoamaan Mätäpurosta.
Teksti: Mikko Saikku
Kuvat: Aki Janatuinen
Palaa takaisin