Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.


Vantaanjoen kunnostukset vuonna 201019.12.2010

Edellisten vuosien tapaan Virhon työllisyyttä edistävä virtavesikunnostusprojekti teki laajoja kalataloudellisia kunnostuksia Vantaanjoen- ja Karjaanjoen vesistöissä vuonna 2010.

Vantaanjoen vesistöön rakennettiin vuonna 2010 paljon kutusoraikkoja ja poikaskivikoita, sekä yksi laskeutusallas.


ei kuvaa
Kutusoraikko ja poikaskivikko Paalijoessa. Paalijoen suurien virtaamavaihteluiden takia tälle paikalle on kivistä rakennettu uoman penkkojen suojaksi myös massiivinen eroosiosuojaus.


Olli Toivosen johtaman virtavesikunnostusprojektin virtavesikunnostajat palkattiin pääosin valtion työllisyysvaroista saadulla rahoituksella.

Materiaalien rahoitus saatiin kokonaan Uudenmaan- ja Hämeen Ely-keskusten kalatalousyksiköiden myöntämistä kalastuskorttivaroista.

Viranomaisten antaman rahoituksen lisäksi virtavesikunnostuksissa tarvitaan myös Virhon omarahoitusta. Omarahoitusosuus on saatu pääosin kalamiesten lahjoituksina heidän järjestämiensä nettihuutokauppojen tuotoista. Kalamiesten lahjoitusvaroilla on hankittu myös talkookunnostusten materiaaleja Kainuun kunnostuksia myöten. Nettihuutokauppoja ovat järjestäneet Kalamies.com ja Perhokalastajat.net-nettiportaalit. Lisäksi Virhon jäsenet tekevät valtavasti talkootyötä virtavesikunnostusprojektin pyörittämiseksi.

Virho kiittää kaikkia rahoittajiaan!


ei kuvaa
Kutusoraikko ja poikaskivikko Erkylänlukkojenpurossa.


Erkylänlukkojenpuroon Hausjärvelle ja Riihimäkeen rakennettiin 10 kutusoraikkoa, joiden yhteispinta-ala on n. 50 m² ja 6 poikaskivikkoa, joiden yhteispinta-ala on n. 100 m². Lisäksi rakennettiin yksi laskeutusallas.

Sveitsinpuroon Hyvinkäälle rakennettiin laaja poikaskivikko, jonka pinta-ala on n. 100 m².

Paalijokeen Hyvinkäälle rakennettiin 4 kutusoraikkoa, joiden yhteispinta-ala on n. 50 m² ja yksi poikaskivikko, jonka pinta-ala on n. 50 m².

Palojokeen Hyvinkäälle rakennettiin 25 kutusoraikkoa, joiden yhteispinta-ala on n. 160 m².


ei kuvaa

Vantaanjoen kunnostusten talvisista valmisteluista voit lukea täältä.


ei kuvaa
Poikaskivikon tekoa Sveitsinpurolla. Muista alkukesällä tehdyistä kunnostuksista voit lukea täältä.


ei kuvaa
Poikaskivikko Erkylänlukkojenpurossa.


ei kuvaa
Kutusoraikko Palojoessa.


ei kuvaa
Kutusoraikko Paalijoessa.


ei kuvaa
Kutusoraikko Erkylänlukkojenpurossa.


ei kuvaa
Kutusoraikko Palojoessa.


ei kuvaa
Kutusoraikon tekoa Erkylänlukkojenpurossa.


ei kuvaa
Kutusoraikon tekoa Erkylänlukkojenpurossa.


ei kuvaa
Kutusoraikko Paalijoessa.


ei kuvaa
Kutusoraikko Paalijoessa.


ei kuvaa
Kutusoraikko Paalijoessa.


ei kuvaa
Kutusoraikko Paalijoessa.


ei kuvaa
Laskeutusallas Erkylänlukkojenpurossa. Puro tulee altaan oikeaan takanurkkaan ja lähtee vasemmasta takanurkasta. Altaan alueella virtaus hidastuu ja kiintoaines painuu altaan pohjaan, josta se riittävän usein poistetaan, jotta allas pysyy toimintakuntoisena. Tällaisia altaita tarvittaisiin Suomen vesistöissä paljon. Niillä voidaan vähentää hulevesien ja maatalouden aiheuttamia kiintoainepäästöjä huomattavasti.


Teksti: Kari Stenholm
Kuvat: Kari Stenholm ja Olli Toivonen



Palaa takaisin