Taimenen nollikas (1-kesäinen taimen, syntynyt keväällä 2010)

Virho on viime viikkoina sähkökalastanut Vantaanjoen vesistön latvaosissa kotiutusistuttamiaan ja kunnostamiaan sivujokia ja –puroja ja kahta koskea pääuomassa.

Sähkökalastusta Vantaanjoen sivujoen latvoilla

Vantaanjoen vesistön alaosissa kalastettiin yhteistyössä Vantaan ympäristökeskuksen kanssa Virhon kotiutusistutuskohteena olleita sivujokia ja -puroja joiden kunnostamista parhaillaan harkitaan.

Luhtajoki

Ylimmillään sähkökalastettiin Riihimäellä ja alimmillaan Vantaalla. Itäisimmät paikat kalastettiin Mäntsälässä ja läntisimmät Nurmijärvellä. Kaikkiaan kalastettiin 20 koealaa.

Sähkökalastusta Vantaanjoen sivujoen latvoilla

Virhon Vantaanjoen vesistön latvaosissa kotiutusistuttamista ja kunnostamista sivujoista ja -puroista löytyi eri ikäisiä taimenia yhtä sivujoen latvaosaa lukuunottamatta, josta taimenet puuttuiva kokonaan. Syynä on todennäköisesti ollut viime kesänä tapahtunut uoman kuivuminen. Taimenen nollikkaita (keväällä 2010 syntyneitä) löytyi viime vuotista enemmän, joten taimenen luonnonlisääntyminen on vahvistunut näillä alueilla.

Taimenen nollikas (1-kesäinen, syntynyt keväällä 2010)

1-vuotias taimen

2-vuotias taimen

Vantaanjoen vesistön alaosissa sivujoista ja -puroista löytyi eri ikäisiä taimenia, mm. taimenen nollikkaita, mutta parista sivujoesta löytyi taimenista tyhjiäkin alueita.

Helsinki-Vantaan lentokentältä alkunsa saavien ja muiden purojen välillä oli selkeä ero kalalajistossa, yksilömäärissä ja puroissa syntyneiden nuorten poikasikäluokkien esiintymisessä. Lentokentän alueen purojen kalaston heikko tila heijastelee vedenlaadussa olevia ongelmia, jotka ovat todennäköisesti seurausta lentokenttäalueelta tulevista päästöistä, mm. lentokoneiden ja kiitoratojen jäänesto ja –sulatusaineena käytetystä propyleeniglykolista. Propyleeniglykolin pahin haittavaikutus vesistössä on suuri hapenkulutus, mikä aiheuttaa kala- ja eliöstökuolemia. Propyleeniglykoli aiheuttaa vesistössä ja sen ympäristössä myös hajuhaittoja.

Sähkökalastusta latvapurolla

Vantaanjoen pääuomassa kalastettiin Nukarinkoskella Nurmijärvellä ja Vaiveronkoskella Hyvinkäällä:

Pääuoman Nukarinkoskella kalastettiin virtapaikkaa, josta virhon sähkökalastuksissa on vuosina 2008 ja 2009 löytynyt lohen luonnonkudusta syntyneitä poikasia. Tällä kertaa lohen poikasia ei löytynyt. Muiden tahojen tekemissä sähkökalastuksissa muutamia lohen nollikkaita Nukarinkosken muilta alueilta kuitenkin löytyi.

Hyvinkään pohjoisreunalla sijaitsevalla pääuoman Vaiveronkoskella kalastettiin kaksi koealaa. Kummaltakaan koealalta ei löytynyt taimenia. Muutama harjus kuitenkin löytyi, sekä muutama hauki ja made, yksi ahven ja yksi kivisimppu. Taimenien puuttuminen Vaiveronkoskelta saattaa johtua Riihimäen jätevesipäästöistä.

1-vuotias harjus

Tänä syksynä sähkökalastuksia on Vantaanjoella tehty runsaasti myös muiden tahojen toimesta (RKTL ja Vantaanjoen yhteistarkkailu). Taimenen poikasia on löytynyt jokseenkin vanhaan tapaan eri puolilta vesistöä, joten taimenen luonnonlisääntyminen näyttää pysyneen Vantaanjoella jokseenkin ennallaan. Viime syksynä merivaelluksen tehneiden taimenien kutuhavaintoja ei tehty aivan yhtä ylhäällä Vantaanjoen yläjuoksulla kuin kolmena edellisenä vuotena, joten meritaimenien luonnonlisääntymisen alue saattoi viime vuonna hieman pienentyä kolmeen aikaisempaan vuoteen verrattuna. Toivottavasti tilapäisesti.

Lohen nollikkaita löytyi tänä kesänä Boffinkoskelta ja Nukarinkoskelta, mutta ei Vantaankoskelta ja Myllykoskelta, kuten kaksi vuotta sitten. Lohen 1-vuotiaita poikasia löytyi Pitkäkoskelta ja Ruutinkoskelta, joista ei luonnonkudusta syntyneitä lohia kaksi vuotta sitten löydetty ollenkaan. Sähkökalastustulosten perusteella lohen luonnonlisääntyminen Vantaanjoella näyttäisi kuitenkin hieman vähentyneen kahden vuoden takaisesta tilanteesta.

Lohen nollikas (1-kesäinen lohi)

Virhon ja muiden tahojen tekemien virtavesikunnostusten ja kotiutusistutusten johdosta Vantaanjoen vaelluskalojen; taimenien ja lohien luonnonlisääntymisen alue on laajentunut runsaan kymmenen vuoden aikana merkittävästi. 90-luvulla meritaimenet lisääntyivät parhaimmillaan ehkä parinkymmenen kilometrin päässä merestä ja lohien lisääntymistä saattoi tapahtua satunnaisesti aivan alajuoksulla. Nykyään meritaimenien kutuhavaintoja on tehty yli 80 km päässä merestä ja lohien kutuhavaintoja 60 km päässä merestä. Lohi ja taimen, erityisesti merivaelluksen tekevä taimen, ovat hyviä indikaattorilajeja kuvaamaan vesistön koko ekologista tilaa. Vaikka Vantaanjoen vesistö onkin elpynyt, siellä on silti edelleen paljon pahoja ongelmia, joista voi lukea mm. täältä ja täältä.

Monien ongelmien takia Vantaanjoen tilanne ei ole kovin vakaa ja olemassa olevien ongelmien paheneminen, tai uusien ongelmien ilmestyminen saattaa huonontaa tilannetta nopeastikin.

Teksti: Kari Stenholm
Kuvat: Kari Stenholm, Aki Janatuinen, Esa Lehtinen, Olli Toivonen