Lumien sulamisen myötä virtaama on kasvamassa Vantaanjoella. Kuvassa Nurmijärven Myllykoski 2.4.2010.

Sään lämpenemisen johdosta lumet sulavat tällä hetkellä nopeasti Vantaanjoen vesistön valuma-alueella. Jos sää pysyy aurinkoisena, sulamisvesiä haihtuu tehokkaasti ilmaan ja Vantaanjoki välttynee pahalta kevättulvalta. Jos lumien sulamisen kanssa samaan aikaan alkaa sataa vettä, tulvatilanne pahenee ja Vantaanjoelle voi syntyä pahoja vahinkoja aiheuttava kevättulva.

Lumien sulaminen on jo aiheuttanut Vantaanjoella tämän vuoden ensimmäiset jätevesipäästöt. Lumien sulamisvedet aiheuttavat kuntien sekaviemäreissä suuria virtaamia, jotka ylittävät jäteveden pumppaamoiden ja puhdistamoiden kapasiteetin ja jätevettä ohjataan puhdistamattomana suoraan vesistöön. Sekaviemärit ovat viemäreitä joihin johdetaan jätevesien lisäksi hulevesiä (sade- ja sulamisvesiä).

Kevään ensimmäiset jätevesipäästöt tapahtuivat tällä viikolla Nurmijärvellä:

28.3.2010 Nurmijärven Isoniityn jäteveden pumppaamolta puhdistamatonta jätevettä Luhtajokeen 850 m³.

28.3.2010 Nurmijärven kirkonkylän jäteveden puhdistamolta puhdistamatonta jätevettä Kissanojan kautta Vantaanjoen pääuomaan 825 m³.

30.3.2010 Nurmijärven kirkonkylän jäteveden puhdistamolta puhdistamatonta jätevettä Kissanojan kautta Vantaanjoen pääuomaan 450 m³.

Nurmijärven kirkonkylän jäteveden puhdistamon jätevesipäästöt tulevat Kissanojan kautta Vantaanjoen pääuomaan Myllykosken yläpuolelle.

Sulamis- ja sadevesien aiheuttamista jätevesipäästöistä ei päästä eroon ennen kuin jätevesille ja hulevesille on rakennettu erilliset viemärit.

Lisäksi jäteveden pumppaamoille pitää järjestää varavoimanlähteet sähkökatkosten varalle. Myös huonosti toimivat ylivuotojen hälytysjärjestelmät pitää korjata kuntoon.

Nukarinkosken kalatie paljastuu lumen alta.

Vantaanjoen valuma-alueen soiden, metsien ja peltojen tehokas ojitus ja asutuskeskuksista suoraan jokiuomiin johdetut hulevesiviemärit aiheuttavat vähäjärvisellä joella kovien sateiden aikaan ja lumien sulaessa pahoja tulvia, jotka aiheuttavat vahinkoja mm. asutukselle. Lisäksi tulvat kuljettavat kiintoainetta ja ravinteita soilta, metsistä ja pelloilta sekä asutuskeskuksista jokiuomiin ja lopuksi Itämereen.

Edellä mainittu syy estää myös sade- ja sulamisvesien imeytymisen maaperään, josta vesi tasaisesti valuisi uomiin virtaamia tasaten. Tästä johtuen vähäsateisina aikoina Vantaanjoen uomien virtaamat pienenevät erittäin pieniksi ja osa uomista kuivuu kokonaan. Virtaamaolosuhteet ovat äärevöityneet Vantaanjoella äärimmilleen.

Vesi nousee Nurmijärven Raalassa.

Vantaanjoen tulvia voitaisiin torjua mm. jättämällä asutuskeskuksiin mahdollisimman paljon asfaltoimattomia alueita ja kosteikkoja, joista sade- ja sulamisvedet imeytyvät tasaisesti maaperään.

Asutuskeskusten asfaltoiduilta alueilta ja katoilta sade- ja sulamisvesiä kerääviä hulevesiviemäreitä ei pitäisi johtaa suoraan jokiuomiin, vaan imeytyskentille ja kosteikkoihin, joista vesi tasaisesti valuisi vesistöön. Tällä hetkellä uusiakin asuinalueita rakennetaan siten, että hulevesiviemärit johdetaan suoraan jokiuomiin ja tilanne Vantaanjoella huononee entisestään.

Luonnontilaiset suot ja metsät pidättävät vettä ja ravinteita sekä tasaavat jokien virtaamia sateiden aikana. Vantaanjoen valuma-alueen viimeiset suot tulee suojella Vantaanjoen tulvahaittojen vähentämiseksi. Tulvien pidättämiseksi on tärkeää säilyttää Vantaanjoen valuma-alueella pieniäkin soita ja kosteikkoja. Jo ojitettujen soiden ennallistaminen takaisin luonnontilaan parantaisi Vantaanjoen tulvien torjuntaa.

Teksti ja kuvat Kari Stenholm