Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.


Ingarskila-jokea uhkaavat suuret jätepäästöt08.8.2008

Lassila & Tikanoja Oy hakee lupaa jätemaiden käsittelyyn ja loppusijoitukseen Ristenin alueelle Lohjalle. Käsiteltävien pilaantuneiden maiden määrä on enimmillään 90 000 t/a ja teollisuuden jätemateriaalien määrä enimmillään 85 000 t/a.

Käsittely- ja loppusijoitusalueilla muodostuvat likaiset vedet kerätään tasausaltaaseen ja käsitellään. Käsittelyn jälkeen vedet johdetaan avo-ojia pitkin Ristenbäckeniin ja edelleen Ingarskilanjokeen.

Virtavesien hoitoyhdistys ry katsoo, että lupahakemuksen hanke aiheuttaa merkittävän vesiympäristön pilaantumisen vaaran Ingarskilan vesistössä ja siten yhdistys haluaa muistutuksena esittää seuraavaa:

1. Hankkeelle ei tulisi myöntää lupaa Ristenin alueelle. Alue on käsittelykeskukselle epäsopiva. Ingarskilanjoessa esiintyy korvaamattoman arvokas, geneettisesti eriytynyt, luontaisesti lisääntyvä meritaimenkanta. Tämän vuoksi joki on liian arvokas pilattavaksi. Pilaantuneiden maiden loppusijoitus luo vesistön latvoille pysyvän riskitekijän. Tämänkaltaiselta läjitysalueelta aiheutuva vedenlaadun heikennys jatkuu käytännössä aina hamaan tulevaisuuteen.

2. 2003 valmistunut YVA-tarkastelu on jo osittain vanhentunut. Se tulee päivittää vastaamaan nykytilannetta. Alueen naapurustoon on viime aikoina myönnetty joukko muitakin lupia erilaisille hankkeille – mitkä ovat niiden yhteisvaikutukset? Ingarskilanjoella on tehty mittavia kunnostuksia viime vuosina, joita ei tietystikään huomioitu YVA:ssa. Hanketta ei myöskään ole tarkasteltu YVA:ssa vesipuitedirektiivin vaatimusten kannalta eli sitä, miten hanke vaikuttaa vesistön tilaan. Vesistövaikutuksista tulee tehdä täydentävä selvitys. Voi myös kysyä, vastaako vanha YVA lainkaan nyt haettavaa hanketta vai onko hankkeen luonne erilainen kuin se mistä aikanaan laadittiin YVA? Esimerkkinä tästä on teollisuuden jätteiden loppusijoitus.

3. Mikäli hanke kuitenkin toteutetaan Risteniin, ei likaisia vesiä pidä johtaa vesistöön, vaan ne on paikalla tehdyn käsittelyn – selkeytyksen ja suodatuksen - jälkeen johdettava 1,5 km päässä kulkevaan runkoviemäriin ja sitä kautta jätevedenpuhdistamoon. Useat vesiekosysteemiin haitallisesti vaikuttavat aineet eivät poistu vedestä pelkällä vesien selkiytyksellä. Paikallisissa vesienkäsittelyratkaisuissa on myös riskinä poikkeusoloissa (esim. rankkasateilla) tapahtuvat ohijuoksutukset.

4. Riittävä, tiukka seuranta on välttämätön. Alueella on runsaasti muutakin toimintaa, joiden ympäristölupiin sisältyy vesistön seurantaa. Laadukkaamman seurannan saavuttamiseksi pitäisi kaikille alueen toiminnoilla määrätä vesistön yhteisseurantavelvoite.


7.8.2008
Virtavesien hoitoyhdistys ry



Palaa takaisin