Virhon toteuttamassa kalatiessä Hiidenveden ja Lohjanjärven välisessä Väänteenjoessa on virrannut vesi jo maaliskuun puolestavälistä lähtien. Kalatie on enää lähiaikoina tehtävää pintamaiden tasoittelua vaille valmis. Sitä ovat kuitenkin ehtineet varmasti käyttämään jo ainakin Hiidenveteen laskeviin jokiin kudulle nousseet toutaimet ja kuoreet.

Virho rakensi kalatien Väänteenjoen säännöstelypadon ohitse Uudenmaan TE-keskuksen, Vihdin, Lohjan, Nummi-Pusulan ja Karkkilan taloudellisella tuella. Kalatien rakentaminen
maksoi 60 000 euroa. Kalatien pituus on noin 100 m leveyden vaihdellessa maastonmuotojen mukaan. Korkeuseroa kalatien ylä- ja alapäällä on normaaleilla säännöstelykorkeuksilla n. 30 cm.

Kalatie on rakennettu luonnonmukaiseksi jäljittelemään luontaista jokiuomaa. Uoma on verhottu sekä kivetty luonnonkivellä ja soralla mahdollistaen myös kalojen ja rapujen viihtymisen ja jopa vaelluskalojen lisääntymisen itse kalatiesssä.

Avattu luonnonmukainen kalatie mahdollistaa esteettömän vaelluksen Hiidenveden ja Lohjanjärven sekä näihin yhteydessä olevien vesistönosien välillä. Kalatiestä hyötyvät erityisesti taimenen, toutaimen ja ankeriaan kaltaiset vaelluskalat sekä kuore, mutta myös ihan tavalliset järvikalat kuten vaikkapa kuha, hauki, lahna ja säyne.

Uudenmaan kahden suurimman järven yhteyteen muodostuu nyt suuri yhtenäinen esteetön järvialtaista ja virtavesistä koostuva alue, joka toivottavasti vielä lähivuosina laajenee uusien kalateiden ja esteiden poistojen myötä entisestään. Tällainen laaja esteetön vesistö mahdollistaa taimenen ja toutaimen kaltaisille vaelluskaloille mahdollisuuden lisääntyä ja vaeltaa syönnöksellä luonnonmukaisesti jokien ja järvialtaiden välillä.

Tällä hetkellä Lohjanjärven eteläpäästä Mustion ruukin yläpuolelta on vapaa nousuyhteys esimerkiksi Karjaanjoessa Massakosken voimalapatoon Karkkilassa ja Vihtijoessa Haimoon myllypatoon Vihdissä. Haimooseen on tarkoitus rakentaa kuluvan vuoden aikana Virhon toimesta uusi kalatie, joka avaisi lisää yläpuolista vesistöä nousuyhteyteen.

Lohjanjärveen laskevissa joissa järvestä nousevien vaelluskalojen nousu pysähtyy Nummenjoessa Nummen vanhaan voimalapatoon ja Pusulanjoessa Töllin patoon. Myös Karjalohjan Puujärvestä laskevassa Eskolanjoessa ja Sammatin Karstunjoessa sekä muutamissa pienemmissä purovesissä kalojen nousu pysähtyy vanhoihin patoihin. Virho on myös alustavasti selvittänyt mahdollisuuksia toteuttaa Pusulanjoen Töllin padon yhteyteen kalatie, joka mahdollistaisi vaelluskalojen nousun aina Vaherman yläpuolisiin latvavesiin asti.

AJ