Taimenen kutu on alkanut Vantaanjoen vesistössä. Viime viikolla kutuhavaintoja tehtiin ensimmäiseksi Keravanjokeen laskevassa purossa.

Kuva: Sami Palmu
Kuvassa paikalliset taimenet kutevat Keravanjokeen laskevassa purossa. Samalla purolla kuvattu video meritaimenen kudusta löytyy täältä.

Viikonloppuna kutuhavaintoja tehtiin myös yli 80 km päässä merestä Vantaanjoen pääuomaan laskevassa purossa, jossa kuti yksi, tai useampia meritaimenia ja paljon paikallisia taimenia.

Kuva: Kari Stenholm
Kuvassa yli 60-senttinen meritaimennaaras kutee n. 50-senttisen taimenuroksen kanssa yli 80 km päässä merestä. Kudusta kuvattu video löytyy täältä.

Paikalliset taimenet ja merivaelluksen tekevät ns. meritaimenet ovat samaa lajia, mutta niiden vaelluskäyttäytyminen on erilainen. Ne voivat ja usein lisääntyvätkin keskenään. Vaeltavien ja paikallisten taimenien osuus vesistössä määräytyy sekä perinnöllisten että ympäristöolosuhteiden perusteella.

Merivaelluksen tekevien taimenten tilanne Itämeren alueella on huonontunut niiden elinolosuhteissa tapahtuneiden muutosten takia niin huonoksi, että ne ovat häviämisvaarassa. Tästä syystä vuonna 2010 tehdyssä Suomen eläinlajien uhanalaisuusarvioinnissa luonnonvarainen meritaimen luokiteltiin äärimmäisen uhanalaiseksi, kun se ennen oli luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Taimenten uhanalaisuusluokituksesta löytyy lisätietoa RKTL:n sivuilta täältä.

Virho on arvioinut Vantaanjoen Suomenlahden potentiaalisimmaksi meritaimenjoeksi, jossa tehtävällä meritaimenten auttamistyöllä nopeimmin ja tehokkaimmin voidaan auttaa Suomenlahden äärimmäisen uhanalaisia meritaimenia. Arvionsa perusteella Virho on valinnut Vantaanjoen Suomenlahden uhattujen meritaimenten ensisijaiseksi auttamiskohteeksi.

Virho on toteuttanut meritaimenten auttamistyötä Vantaanjoella kunnostamalla jo toistakymmentä vuotta suunnitelmallisesti Vantaanjoen vesistöä sen kunnostuskelpoisilla alueilla, samaan aikaan kun
tiedottamisella ja muulla valistustyöllä on saatu jätevesien ja muiden ongelmien vaivaamaa aluetta kunnostuskelpoiseksi. Tällä toiminnalla meritaimenten lisääntymisaluetta on saatu laajennettua Vantaankoskelta 17 km merestä yli 80 km päähän merestä.

Virho seuraa Vantaanjoen vesistön kokonaistilannetta kaiken aikaa ja julkaisee siitä vuosittain raportin, joka löytyy vuodesta 2006 alkaen Virhon kotisivuilta osoitteesta virtavesi.com. Viimeisin raportti löytyy täältä.

Teksti: Kari Stenholm
Kuvat ja videot: Kari Stenholm ja Sami Palmu