Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.

Longinojaa kunnostettiin yhteistyöllä12.6.2009

Toiminta kalojen ja vesien suojelun eteen voi olla monien tahojen summa. Hyvää yhteistyötä Helsingin kaupungin, rakennusurakoitsijan ja talkoolaisten välillä päästiin todistamaan Helsingin Malmilla virtaavalla Longinojalla.

Vantaanjoen ensimmäistä sivupuroa Longinojaa kunnostettiin Helsingin kaupungin pienvesiohjelman mukaisesti touko-kesäkuun vaihteessa. Kunnostuksiin saatiin suuria luonnonkiviä viereiseltä rakennustyömaalta. Kunnostuksissa tarvittava muu kivimateriaali tuotiin kaupungin varastosta. Kunnostusalueen suunnittelun ja ohjauksen toteuttivat Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran nuorisojaoston, Taimentiimin puheenjohtaja Juha Salonen ja Virtavesien hoitoyhdistyksen Aki Janatuinen.

Opastajien apuna olivat puron vakiotalkoolaiset Aatu Oikarinen, Jani Korelin ja Matti Salonen. Kaupungin puolelta kunnostuksissa oli suurena apuna kuorma-auton kuljettaja Görsti, joka haki ja laski puroon kauhalla kivet paikoilleen. Omat ideansa toi myös pienvesiohjelman toteuttaja Tomi Silander kaupungin rakennusvirastosta.

Eroosio ongelmana purossa

Puron elvytystyön suurin ongelma syntyy eroosiosta ja sen synnyttämistä kiintoaineskulkeutumista. Irtoava aines tukkii vaelluskalojen kutusoraikot, jolloin niiden sisällä olevat mätimunat tukehtuvat keväisin. Aines myös täyttää puron syvemmät alueet hiljalleen ja madaltaa näin kaloille tärkeitä elinalueita. Urbaaneissa citypuroissa eroosion vaikutusta edesauttavat myös suuret äkilliset virtaama vaihtelut. Suurin osa valuma-alueesta on pinnoitettu, jolloin sadevedet valuvat viemäreiden kautta nopeasti puroon.

Talkoiden yhtenä tavoitteena olikin estää Longinojalla sortuvien penkkojen eroosio tukemalla ja kiveämällä puron laitoja.

Kiitoksensa kunnostuksiin toi talkoiden alussa virrasta löytynyt, tänä keväänä syntynyt taimenen nollikas. Tämä noin neljän sentin mittainen poikanen ikuistettiin valokuvaan ja laskettiin takaisin kivien suojaan.

Longiojan seuraavat perinteiset kunnostustalkoot pidetään 26. heinäkuuta. Tuolloin on tarkoitus parantaa Suomen ympäristökeskuksen tekemää aluetta käsityönä kiveämällä ja sorastamalla puroaluetta.