Vesistöalueet

Mätäjoki

Mätäpuro
Mätäjoki
Mellunkylänpuro

Palaa takaisin

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.

Mätäjoki

ei kuvaa

Mätäjoki on Helsingin toiseksi suurin virtavesi heti Vantaanjoen jälkeen. Joen kaukaisimmat latvat ovat Vantaan Kaivokselassa ja Louhelassa. Sieltä se virtaa etelään Helsingin puolelle, Malminkartanon kautta Kannelmäkeen, jonka puistoalueilta se kaartaa länteen Pitäjänmäkeen. Talin siirtolapuutarhan ja Golfkentän ohitettuaan se laskee vetensä Iso-Huopalahteen. Matkan varrella siihen yhtyy pienempiä puroja ja ojia lännestä ja idästä. Mätäjoen valuma-alue onkin Helsingin puroista suurin, 24 km2. Pääuomalla on pituutta 9 km ja keskivirtaama on 170 l/s.
Kesäisin joen latvoille juoksutetaan Päijänteen vettä Silvolan tekojärvestä. Juoksutus parantaa joen yläosien virtausoloja etenkin kesän kuivimpina kausina.

Veden laadultaan Mätäjoki on kohtuullisen hyvä eikä esteitä lohikalojen viihtymiselle sen suhteen ole tiedossa. Mätäjoki ja sen vehreä varsi ovat luonnoltaan arvokkaita ja muodostavat keskelle asutusta ekokäytävän, joka on tärkeä sekä eläimille, että kasveille.

Virtavesien hoitoyhdistys on istuttanut jokeen joka kevät taimenten mätiä vuodesta 2009 alkaen. Helsingin perhokalastajat ry aloitti joen alaosan kunnostuksen talkootyönä samaan aikaan istutusten kanssa. Vuosittain syyskuun viimeisenä lauantaina pidettävissä talkoissa on luotu Pitäjänmäen Talin alueelle jo lukuisia kutupaikkoja taimenille ja kivetty virtapaikkoja taimenen poikasille sopiviksi elinpiireiksi. Mäti-istutusten tuloksia on seurattu parina syksynä sähkökoekalastuksin. Tulokset ovat olleet erittäin lupaavia. Talin alueen virtapaikoissa taimen oli syksyllä 2012 kalaston valtalaji.

Mätäjoen kunnostusta kohtasi tuhoisa vastaisku keväällä 2013. Teknoksen Pitäjänmäen tehtaalta pääsi inhimillisen erehdyksen ja toimimattoman varolaitteen takia sadevesiviemäriin ja sitä kautta jokeen tappava määrä liuotinbensiiniä. Päästö tappoi joesta päästökohdan alapuolisen kalaston, mukaan lukien istutettujen taimenten kaksi viimeistä ikäluokkaa. Vanhemmista taimenista ainakin osa oli ehtinyt vaeltaa merelle turvaan. Isoimmat kuolleena löytyneet taimenet olisivat olleet syksyllä valmiita jatkamaan sukuaan talkootyönä kunnostetuilla soraikoilla.
ei kuvaa
Liuotinpäästön tappama taimen

Syksyllä 2013 ei havaittu mereltä kudulle palaavia taimenia eikä muitakaan merkkejä kudusta. Kalastus merellä, etenkin taimenten kutuvaellusreitillä on ilmeisesti liian tehokasta. Kalastukseen joen suualueen läheisyydessä ja salmissa pitäisi saada rajoituksia ainakin syksyaikaan, kun taimenet alkavat hakeutua ulapalta kohti jokea ja sen sorapohjaisia virtapaikkoja.

Työ Mätäjoen hyväksi jatkuu. Kalastukseen taimenten kutuvaellusreitillä pyritään saamaan rajoituksia. Helsingin perhokalastajat jatkaa joen kunnostusta ja Virtavesien hoitoyhdistys istutuksia kunnes taimenten luontainen lisääntyminen saadaan käyntiin.

21.12.2013 PJL



Listaa kaikki vesistön uutiset