Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.


Opas lohikalojen mädin istuttamiseen mätirasioilla julkaistu11.3.2014

Tiedote 11.3.2014 – julkaisuvapaa heti

Lohikalojen mäti-istutukset ovat yleistyneet viime vuosina niistä saatujen hyvien kokemusten rohkaisemina. Istutuksissa on yhä enenevässä määrin käytetty niin kutsuttuja mätirasioita. Mäti-istutusten yleistymistä on hidastanut se, että suunnitteluun ja toteuttamiseen ei ole ollut juurikaan saatavilla suomalaisiin oloihin sopivia ohjeita.

Merkittävä osa alkuperäisistä lohi- ja taimenkannoistamme on hävinnyt viimeisen vuosisadan aikana voimalaitosrakentamisen ja ympäristömuutosten vuoksi. Menetyksiä on yritetty korvata istuttamalla vesistöihin vuosittain kalanviljelylaitoksissa kasvatettuja lohikalojen poikasia. Jatkuvasta istuttamisesta ollaan vähitellen siirtymässä luonnonvaraisten kalakantojen elvyttämiseen. Jokien patojen yhteyteen on rakennettu kalateitä vaelluskalojen kutumatkan mahdollistamiseksi ja perattuja koskia on kunnostettu takaisin lisääntymisalueiksi. Yksi parhaita esimerkkejä onnistuneista lohikalojen palautushankkeista on laajojen viljelyalueiden ja pääkaupunkiseudun läpi virtaava Vantaanjoki.

Yhtenä lupaavana keinona lohikalakantojen palauttamisessa on käytetty mäti-istutusta, jolla pyritään leimauttamaan poikaset istutuspaikkaan. Tällöin mätijyvinä istutetut kalat käyvät läpi luonnonvalinnan luonnonkalojen tapaan. Mätiä on aiemmin istutettu pääasiassa kylvämällä sitä soran sisään tai pohjakivikon sekaan. Istutustulosten kohentamiseksi maailmalla on kehitetty erilaisia sovellutuksia, joista käytetyin lienee yhdysvaltalainen Whitlock-Vibert -mätirasia. Virtavesien hoitoyhdistys sekä Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys aloittivat kyseisten rasioiden käytön omissa lohikalakantojen palautushankkeissaan 2000-luvun alussa.

Whitlock-Vibert -mätirasioiden avulla on mahdollista parantaa huomattavasti mäti-istutusten onnistumisedellytyksiä ja tuottoa. Mäti-istuttamisen onnistumiseen vaikuttavat ratkaisevasti myös ajankohtiin, istutusympäristöihin ja istutustekniikoihin liittyvät seikat. Nyt julkaistavassa oppaassa kerrotaan tekstin ja havainnollistavien valokuvien avulla mm. mätirasiaistutusten suunnittelusta, tarvittavista valmisteluista, soveltuvista istutuspaikoista, istutusten toteuttamistavoista ja tulosten seurannasta.

Oppaaseen on koottu reilun kymmenen vuoden aikana kertyneet kokemukset mäti-istutusten toteuttamisesta. Edellä mainitut yhdistykset ovat tehneet istutuksia etelärannikon olosuhteissa, missä kiintoainekuormitus ja suuret virtaamavaihtelut ovat tuoneet omat haasteensa istutusten toteuttamiselle. Oppaan toivotaan osaltaan helpottavan vaelluskalakantojen palauttamishankkeiden suunnittelua ja kotiutusistutusten toteuttamista tulevina vuosina.


Opas on ladattavissa sähköisenä osoitteissa www.virtavesi.com sekä www.vesi-ilma.fi.

Lisätietoja antavat:

Aki Janatuinen, Virtavesien hoitoyhdistys
puh. 040 754 7778, sähköposti etunimi.sukunimi@virtavesi.com

Sampo Vainio, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys
puh. 050 592 2514, sähköposti etunimi.sukunimi@vesi-ilma.fi



Palaa takaisin