Vesistöalueet

Karjaanjoen vesistö
Vantaanjoen vesistö
Espoon virtavedet
Helsingin purot
Yleistä
Siuntionjoen vesistö
Mäntyharjun reitti

Toiminta vuosina 1999-2008

Vanhat sivut

Istutukset

2008-

2003-2007

Vantaanjoki mediassa

2015
2014
2013
2016

Nelosen uutisten juttu Glomsinjoen talkoista 6.9.2008

Liity jäseneksi

Voit vaihtaa ajatuksia virtaavista vesistä kaltaistesi seurassa. Saat apua lupien ja rahoituksen hakemiseen, talkooapua ja muiden kokemuksiin perustuvia neuvoja.

Jäseneksi pääset, kun ilmoitat yhteystietosi sihteerille ja maksat jäsenmaksun 10 euroa tilille FI8040061040081493. Kirjoita maksun lisätietoja kohtaan jäsenmaksu sekä nimesi ja s-postiosoitteesi/osoitteesi.


Taimenen, harjuksen ja kuhan alamittoja nostettava15.6.2013

Virho esittää taimenen, harjuksen ja kuhan alamittojen nostamista lausunnossaan maa- ja metsätalousministeriölle kalastusasetuksen muuttamisesta. Lisäksi myös muita toimenpiteitä. Lue lausunto ohessa.

Maa- ja metsätalousministeriö

Asia: Virtavesien hoitoyhdistyksen lausunto valtioneuvoston asetuksesta kalastusasetuksen muuttamiseksi


Virtavesien hoitoyhdistys ry (Virho, www.virtavesi.com) pitää ministeriön esitystä oikeansuuntaisena, mutta riittämättömänä. Yhdistys esittää, että merivaelteisen taimenen uusi alamitta olisi 65 cm, järvivaelteisen taimenen 65 cm, meri- ja järvilohen 65 cm sekä sisävesien harjuksen 40 cm. Lisäksi meressä elävä harjus tulisi toistaiseksi rauhoittaa kokonaan Vuoksen vesistössä nieriän lailla.

Ministeriön lausuntopyynnössäkin viitataan yhden kutukerran periaatteeseen ja tutkimuksiin, joiden mukaan mereen vaeltava taimen saavuttaa kutukoon 60-65 cm mittaisena. Tämä pätee myös reittivesien järvivaelluksiseen taimeneen lukuisten muun muassa Kymijoen, Vuoksen-, Koutajoen ja Paatsjoen vesistössä tehtyjen tutkimusten perusteella. Ottaen huomioon taimenkantojen tila, ei alamittaa tulisi asettaa ministeriön esityksen mukaiseen aivan alimmaiseen tasoon yhden kutukerran periaatteen toteuttamiseksi, vaan varovaraisuusperiaatteenkin myötä sen tulisi olla vaellustaimenkannoille 65 cm. Esimerkiksi 60 cm, puhumattakaan esitetystä 50 cm alamitasta, johtaa siihen, että osa kaloista ei olisi vielä pyynnin kohteeksi jouduttuaan saavuttanut sukukypsyyttä.

On tärkeää suojella myöhään sukukypsyyden saavuttavia yksilöitä, koska usein ne kasvavat keskimäärin suuremmiksi ja tuottavat enemmän sekä laadukkaampaa mätiä ja poikasia. Riittävällä alamitalla mahdollistetaan myös se, että istutusten tuottoa ja taloudellista kannattavuutta saadaan parannettua ja lajien kasvupotentiaalia paremmin hyödynnettyä. Taimenen ja järvilohen alamitan tulee olla riittävän suuri yhden kutukerran-periaatteen toteutumiseksi, koska sillä määritellään välillisesti myös se, millaisella silmäkoolla taimenta ja järvilohta pyydetään vastaisuudessa sisävesien syönnösalueilla.

Yhdenmukaisuuden, tunnistusvirheiden välttämisen ja kantojen elvyttämisen vuoksi lohen ja vaeltavien taimenkantojen alamitan tulee merialueella, järvillä ja näihin laskevissa lisääntymisvesistöissä olla 65 cm. Alamitan muutoksen tulee koskea myös lohta Perämeren pohjukassa, jolla on tähän mennessä ollut erillinen muun Suomen alamitasta poikkeava mitta.

Harjuskantojen kestävän tuoton kannalta 40 cm alamitta on perusteltu. Uhanalainen meressä lisääntyvä tai siellä syönnösvaelluksella käyvä harjus tulee rauhoittaa kokonaan merialueella ja harkinnan mukaan myös tärkeimmissä kutujoissa. Merialueen kannat ovat heikentyneet voimakkaasti.

Kyseessä oleva esitys kalastusasetuksen muuttamisesta on valitettavasti rajoittunut vain tiettyihin kalalajeihin. Ehdotus alamittojen nostamisesta tulee laajentaa myös esimerkiksi kuhaan. Nykyinen 37 cm alamitta ei turvaa yhden kutukerran periaatetta tai se suosii ensisijaisesti aikaisin sukukypsyyden saavuttavia ja hidaskasvuisia yksilöitä. Nykyinen alamitta on lajin kokonaistuotannon kannalta aivan liian pieni. Selvitykset viittaavat myös siihen, että Suomen nykymuotoinen kuhakalastus johtanee geneettisiin muutoksiin ja kannan keskikoon pienentymiseen sekä kasvun hidastumiseen. Näistä syistä kuhan uudeksi alamitaksi tulisi asettaa 45 cm.

Ruotsin Hjälmaren-järvellä nostettiin kuhan alamittaa 40 senttimetristä 45:een (samalla verkon pienintä solmuväliä 50 millistä 60:een). Keskisaalis nousi 59 tonnista 153 tonniin. Viereisellä Mälaren-järvellä vastaavia muutoksia ei tehty ja kuhakanta jäikin entiselle tasolleen.

Alamittojen noston lisäksi olisi tärkeää kasvattaa myös verkon pienimpiä solmuvälejä. Virtavesien hoitoyhdistys ei hyväksy myöskään tässä lausunnossa mainittujen kalojen kutuaikaista kalastusta. Vaellussiialle tulisi lisäksi asettaa jokialueita koskeva kuturauhoitus (siikatyöryhmän mietinnön mukaisesti). Tämä suojelisi siian pyynnin kutujoissa, mutta samalla myös sivusaaliiksi päätyviä taimenia ja lohia.

Esityksen tulisi tähdätä myös siihen, että jatkossa uhanalaisten kalojen kaupallinen pyynti ja pitäminen kaupan kielletään. Poikkeus voitaisiin myöntää yksilöille, jotka esimerkiksi rasvaeväleikkauksin voidaan varmistaa istutetuiksi tai jotka ovat kasvatettuja.



Palaa takaisin